Istuvan hallituksen hallitusohjelman tultua julki, on mediassa näkynyt paljon asenteellisia, puutteellisia ja jopa virheellisiä tulkintoja työmarkkinauudistuksista, joita haluan nyt selventää.
Väite Perussuomalaisten vaaliohjelman myynnistä maahanmuuttokirjauksia vastaan ei pidä paikkaansa. Hallitusneuvotteluissa Perussuomalaiset saivat hylättyä vaatimuksen ay-liikkeen jäsenmaksun verovähennysoikeuden poistosta.
Lupasimme säilyttää työehtosopimusten yleissitovuuden ja ay-liikkeen roolin sopimusosapuolena. Yleissitovuus säilyy nykylaajuudessaan ja nykyisten valtakunnallisten liittojen rooli niin valtakunnallisten kuin yrityskohtaistenkin työehtosopimusten osapuolena varmistettiin.
Väite hallitusohjelman paikallisen sopiminen mahdollistavasta menetelmästä, ohi jopa luottamusmiehen, on väärä.
Hallitusohjelmassa sovittiin paikallisen sopimisen laajentamisesta järjestäytymättömiin yrityksiin. Niissä yrityksissä, joissa ei ole luottamusmiestä, esimerkiksi henkilöstö valitsee neuvottelijat keskuudestaan, joilla on samat oikeudet ja irtisanomissuojat kuin liittojenkin luottamusmiehillä.
Lisäksi sovittiin, että kyseisille neuvottelijoille annetaan siihen tarvittava koulutus.
Määräaikaisen työsopimuksen tekeminen vuodeksi ilman erityistä perustetta tulee mahdolliseksi. Samalla lainsäädännön muutoksella estetään kuitenkin myös määräaikaisten perusteeton ketjuttaminen, joka on monella alalla iso ongelma työntekijän näkökulmasta.
Oppositiossa puhutaan “sairassakosta” niin kuin jatkossa kaikille aloille tulisi palkattomaksi sairausajan ensimmäinen päivä, mikä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Hallitusohjelmassa on kirjattu seuraavasti: ”Sairausajan palkkaa muutetaan siten, että ensimmäinen sairauspoissaolopäivä on omavastuupäivä, jolta työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa palkkaa, ellei työehto- tai työsopimuksessa ole toisin sovittu.
Omavastuupäivää ei sovellettaisi viiden vuorokauden tai sitä pidempiin sairauslomiin, eikä silloin kun työkyvyttömyys johtuu työtapaturmasta tai ammattitaudista." Työehto- ja työsopimuksista 90 % oikeuttaa myös ensimmäisen sairaspäivän palkallisuuteen. Oikeuteen jäädä hoitamaan sairasta lasta kotona ei ole tulossa muutoksia.
Entä sitten “potkulaki? Mikä on asiallinen syy irtisanomiselle? Se on esimerkiksi poissaolo, myöhästyminen, työvelvoitteen laiminlyönti, käskyn noudattamatta jättäminen, kilpaileva toimi tai alkoholin käyttö. Edelleen irtisanomismenettely vaatii ensimmäisen, toisen ja kolmannen varoituksen ennen kuin irtisanominen voi toteutua.
Ansiosidonnaisen kestoa ei olla lyhentämässä vaan porrastamassa, mikä on Perussuomalaisten vaaliohjelman mukaista. Maltillisen porrastuksen uskotaan lisäävän työn vastaanottamisen kannustettavuutta. Ulosoton suojaosan tilapäinen korotus muutetaan pysyväksi, työnteon vastaanottamisen helpottamiseksi.
On totta, että ansiosidonnaisen työssäoloehtoa pidennetään 12 kuukauteen. Edellinen hallitus päätti työllisyyttä edistävistä toimista, joista merkittävin muutos oli työttömyysturvan euroistaminen. Tästä ja monista muista muutoksista neuvotellaan vielä kolmikantaisesti, ennen lakiehdotuksen viemistä eduskunnan käsiteltäväksi. Yleinen lakko-oikeus säilyy, laittomia ja työtaisteluosapuoliin kohdistumattomia lakkoja halutaan suitsia.
Nämä asiat huomioon ottaen toivoisin, että vastaisuudessa kaikki poliittisten ohjelmien sanomat olisivat selkeästi näkyvillä, eikä pelkästään niistä tehdyt tulkinnat.
Marko Nevalainen
Puheenjohtaja, Rauman Perussuomalaiset