Valaisimista keittyi harmillinen soppa

Harva ehkä osasi arvata, minkälainen soppa vielä kiehuisi, kun tieto elokuvateatteri Iso-Hannun arvovalaisimien huutokauppamyynnistä tuli julki (LS 12.9.). Myyntiä ei tullut vaan tuli vyyhti.

Lampuista ja koko elokuvateatterista on tehty suojeluesitys, valaisimet on asetettu vaarantamiskieltoon ja ne on vedetty pois myynnistä.

Seuraavaksi pohditaan, suojellaanko rakennus ja sen sisätilat.

Vaikea asia, joka avaa kysymysten lippaan. Suojellaanko Raumalta elokuvateatteri kuoliaaksi? Rajoitetaanko myös muiden Vanhan Rauman kiinteistöjen muutoksia samaan tapaan?

Elokuvateatterin toiminnalle sisätilojen suojelu olisi mahdollisesti kohtalokasta, kuten yrittäjäkin on tuonut esiin. Nykyajan vaatimukset edellyttävät, että tekniikkaa, laitteistoa ja puitteita pitää voida uudistaa.

Hyvä on huomata sekin, ettei elokuvateatteri ole alkuperäisessä asussaan edes nykyisellään. Rakenteellisia muutoksia on tehty ja rakennettu esimerkiksi uusia elokuvasaleja.

Jonkinlainen kompromissi olisi nyt paikallaan. Valaisinten myynnistä saatavat varat on kuitenkin tarkoitus käyttää elokuvateatteritoiminnan ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Myynti siis edistäisi elinkeinon ja yrittäjän asian ohella myös elokuvayleisön asiaa.

Valaisinten irrottaminen ei saanut poikkeamislupaa, joten asia pitkittyy ja mutkistuu. Valaisimiin kajoaminen ratkotaan kaupungin puolesta asemakaavamuutoksella.

Vanhan Rauman asemakaavaa uudistetaan parhaillaan. Työ on venynyt, vaikka toki se tiedettiin työlääksi ja aikaa vieväksi jo alun alkaen.

Monilla on kuitenkin jo kiire saada uudistus eteenpäin. Levottomia ovat esimerkiksi tyhjien liikekiinteistöjen omistajat, jotka kaipaavat lupaa muuttaa omistuksensa asunnoiksi.

Varmaa on, että Iso-Hannun asia lataa lisää paineita maaimanperintökohteen kaavauudistuksen päälle.

”Suojellaanko Raumalta elokuvateatteri kuoliaaksi?”