Valmisteliko Halla-aho erollaan puoluettaan kokoomuksen hallituskumppaniksi?

Julkisuudessa on jo annettu ymmärtää, että seuraavassa hallituksessa olisi kuntavaalit voittaneen kokoomuksen hallituskumppanina perussuomalaisten puolue. Näin on päätelty kun Jussi Halla-aho ilmoitti jättävänsä puolueen puheenjohtajuuden elokuun puoluekokouksessa Seinäjoella.

Kuntavalin voitto ei tietenkään takaa sitä, että kokoomus tai perussuomalaiset istuisivat seuraavassa hallituksessa. Se ratkennee vasta vuoden 2023 eduskuntavaalein jälkeississä hallitusneuvotteluissa. Niin kokoomusjohtaja Petteri Orpo kuin

Jussi Halla-aho ovat uhonneet kaataa Sanna Marinin (sd) johtaman hallituksen. Kaatoyritykset ovat toistaiseksi jääneet vain yrityksiksi, mutta opposition päätehtävänä on pyrkiä välikysymyksillään kaataa hallitus.

Jo ennen kuntavaaleja Petteri Orpo kosiskeli Halla-ahon puoluetta hallituskumppanikseen, muttei ehdoitta.
Orpolle kosinnalle ikään kuin lupauksena Halla-aho arvosteli ammattiyhdistysliikettä siitä, kun se vastustaa palkka- ja työehtojen heikentämistä.

Halla-ahon mukaan työllisyysastetta ei saada korjattua siksi, että ay-liike vastustaa työttömyysturvan ja irtisanomissuojan heikentämistä, paikallisen sopimisen lisäämistä sekä työehtosopimuksen yleissitovuuden purkamista ja lakko-oikeuden rajoittamista.

Halla-ahon mukaan eronsa syyt paljastuvat vasta 10 vuoden päästä avattavasta kirjeestä. Nyt voidaan siis vain spekuloida Halla-ahon eron syitä. Tuskin Halla-ahon maahanmuuttovastaisuus on perussuomalaisten hallituskelpoisuuden esteenä.
Mutta mitä ajatellaan siitä, kun Timo Soinin jälkeen Halla-ahon johtoon siirtynyt perussuomalaisten puolue ei kelvannut enää silloisen hallituksen pääministeri Juha Sipilän (kesk) ja valtiovarainministeri Petteri Orpon hallituskumppaniksi? Sen sijaan peruspuolueesta eronneet ulkoministeri Timo Soini ja muut ministerit saivat jatkaa hallituksessa.

Pentti Välimaa