Valtakadulle puomit 1900-luvun alussa

Valtakadun tasoristeyksen puomit eivät ole mikään uusi asia Raumalla.

Rautatiejohtokunta päätti jo 19.8.1903 pitämässään kokouksessa, että ”Rauman aseman iso ylikäytävä varustetaan heti puomeilla ehkäisemään varomattomien ajajien kautta syntyviä vaaroja”.

Vuoden 1905 loppupuolella tasoristeyksen vartioiminen Valtakadun kohdalla Rauman asemalla tarjottiin halonhakkaajien tehtäväksi. Tällöin halonhakkaaja Lundström oli ottanut vartiotehtävän 15 mk:n palkalla kuukaudessa.

Ylikäytävän vartija Ritvonen oli puolestaan joulukuussa 1905 pyytänyt kuusi päivää lomaa. Rautatiejohtokunta päätti ilmoittaa hänelle, että tällaisesta asiasta päättää liikennepäällikkö.

Syyskuussa 1906, jolloin Rauman aseman ylikäytävän vartija oli luopunut toimestaan, hyväksyttiin hänen tilalleen toistaiseksi asemamies A. Salon vaimo., jonka nimeä rautatiejohtokunta ei maininnut. Palkka pysyi entisellään eli 15 markkaa kuukaudessa.

Puomitkin kuluvat, sillä maaliskuussa 1910 rautatiejohtokunta päätti tiedustella, mitä paremmat ylikäytävän puomit Rauman aseman ylikäytävällä tulisivat maksamaan.

Alkuaikojen erikoisuuksia

Rauman Rautatien alkuaikoihin kuului muutamia erikoisuuksia.

Rautatie joutui omilla varoillaan hankkimaan satamaan nostokraanan. Lisäksi rautatie otti palkkalistoilleen sukeltajan, jolle hankki sukelluspuvun.

Rauman kaupunki ei antanut työväenyhdistykselle satamaruokalaa, van sen sai Rauman Rautatie, joka vuokrasi tämän satamassa sijainnen ”työväenkeittiön” määrätyillä ehdoilla yksityiselle. Oli tarkat määräykset, miten ruokalaa sai tarvittaessa laajentaa. Ruuan hintaa ei saanut puolestaan pitää liian korkeana.

Työväenkeittiö oli pitkään Rauman Rautatien hallinnassa.

Ensimmäisen maailmansodan alkaessa 1914 Venäjä sulki satamansa. Koska Rauma oli tällöin koko valtakunnassa ainoa aukioleva satama, alkoi sen kautta sotapakolaiset kulkea Länsi-Euroopasta Venäjälle ja päinvastoin.

Tällöin Rauman radalla oli vilkas henkilöliikenne Rauman sataman ja Venäjän välillä. Matkustavaisten odottelupaikaksi suunniteltiin jopa työväentalo Soihtulaa.

Rauma rakensi haararadan Kiukaista Kautualle ja kustannuksiin osallistui myös A Ahlströn osakeyhtiö. Kulujen säästämiseksi Rauman neuvottelijat ottivat esille Kauttuan radan rakentamisen kapearaiteisena.

Ahlströmin edustajat eivät halunneet kuulla mitään sellaisesta radasta, joten siitä tuli normaalilevyinen. Rata valmistuin 1914 a se tehtiin Pyhäjärven rantaan asti. Rauman kaupunki vieläpä tuiki järven laivaliikennettä.