Vanhoilla käsityksillä ei luoda tulevaisuutta

Kuntien taloudet ovat vaikeuksissa tosiasioiden tunnistamattomuuden, hyväksymättömyyden ja päättämättömyyden takia.

Väestörakenteen tai -määrän muutokset eivät kaada kuntataloutta, mikäli muutokseen reagoidaan ajoissa. Kuntien on mahdollista selvitä, jos palvelurakenteet organisoidaan uudelleen seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tehtävään on osattava ja uskallettava tarttua viimeistään nyt.

Edellä kirjoittamani ei tarkoita, etteikö myös kuntarakennetta tulisi tarkastella. Kuntarakennetarkastelua ei pidä nähdä asiana, johon ajaudutaan, vaan yhtenä tietoisena kuntapalveluiden uudistamiskulmana, joka ei vie paikallisidentiteettiä, vaan toimii osana palvelurakenteen uudistamista.

Olemme itse kukin saaneet lukea viime vuoden aikana ja nyt vuoden vaihteessa entistä kiihtyvämpään tahtiin viestejä väestörakenteen muutoksen kautta syntyvistä uhista, ja helposti näistä tilastoista ja niiden tulkintasävyistä syntyy kuva, että jokin yllättävä ja Satakuntaa ainutkertaisesti koskeva ”maailmanloppu”, jolle ei ole tehtävissä mitään, olisi tulossa. Näin eivät asiat suinkaan ole!

Väestörakenteen muutos on ollut tiedossa jo pitkään. Väestörakenteen muutos koskee koko Suomea ja laajemmin koko Länsi-Eurooppaa. Väestömäärän muutos on tunnistettu, joskin muuttoliike on viime vuosina kiihtynyt, mutta ei yllättänyt.

Osassa Satakunnan kunnista muutos on uskallettu ja osattu ottaa haltuun, palvelurakenteita on mukautettu ja suunnattu nykypäivään ja tulevaisuuteen.

Satakunnan koulutus-, saavutettavuus- ja työpaikkamäärät ovat kehittyneet ja kehittyvät positiivisesti. Satakunnalla menee kokonaisuudessaan paremmin kuin vuosikymmeneen. Tekemistä riittää, jotta pysymme mukana yleisemmässä kehityksessä ja olemme omilla vahvuusaloillamme kehityksen kärjessä, mutta missään toivottomuuden tai saamattomuuden välitilassa emme ole.

Kuntien toiminnan uudistamisen kannalta merkittävää, uudella tavalla painotettua tietoa saa esimerkiksi nyt tammikuun puolivälissä julkaistusta Perlacon Oy:n toteuttamasta selvityksestä, jonka tilaajina olivat Kuntaliitto ja maakuntien liitot. Selvitys kattaa kaikki Manner-Suomen kunnat ja maakunnat.

”Kuntien on mahdollista selvitä, jos palvelurakenteet organisoidaan uudelleen seuraavan kymmenen vuoden aikana.”

Väestömuutoksen vaikutukset ulottuvat kunnissa käyttötalouden lisäksi investointeihin ja käyttöomaisuuteen. Jos kunnat sopeuttaisivat palvelujaan ja palvelurakennettaan samaan tahtiin kuin palveluntarve muuttuu, kuntien yhteenlaskettu vuosittainen lisärahoituksen tarve on laskelmien mukaan noin miljardi euroa reaalisesti.

Jos kunnat eivät sopeuta, kuntapalveluiden rahoittamiseen tarvitaan vuoteen 2030 mennessä yli 3,2 miljardin euron lisäys reaalisesti. Satakunnan kuntien osalta vastaavat luvut ovat Perlaconin selvityksen mukaan seuraavat:

Jos sopeuttamista ei hyödynnetä ollenkaan, vaan jatketaan niin kuin tilanne on nyt, niin Satakunnan kuntien lisärahoituksen tarve vuoteen 2030 mennessä on yhteensä yli 65 miljoonaa euroa.

Jos sopeuttamisen mahdollisuus otetaan täysimääräisesti käyttöön, niin Satakunnan kuntien on mahdollisuus vähentää kustannuksiaan nykytasosta yli 45 miljoonaa euroa vuoteen 2030 mennessä. Satakunnan kunnista vain Eurajoella rahoitustarve on kasvava, vaikka sopeuttaminen otettaisiin täysimääräisesti käyttöön, kaikissa muissa kunnissa rahoitustarve on tässä tapauksessa laskeva.

Väestömuutokseen sopeuttamattoman ja sopeutetun kustannustason ero on myös Satakunnassa suuri: noin 110 miljoonaa euroa (eli 546 euroa / asukas) vuoteen 2030 mennessä.

Satakunnan kunnilta, niin kuntien valmistelevilta virkamiehiltä ja työntekijöiltä kuin valmistelujen pohjalta päätöksiä tekeviltä luottamushenkilöiltä tarvitaan nyt malttia ja kykyä tehdä päätöksiä, jotka perustuvat tietoon ja osoittavat tahdon tehdä huomiseen ja pidemmälle tulevaisuuteen suuntautuvia päätöksiä.

Päätöksiä, joilla luodaan edellytykset niin kuntalaisten elinolosuhteiden kuin elinkeinoelämän toiminnankin kannalta mahdollistaviin muutoksiin.

Mahdollisuudet ovat omissa käsissämme, mutta niihin on osattava ja uskallettava tarttua.

Asko Aro-Heinilä

Kirjoittaja on Satakunnan maakuntajohtaja.