Varhaiskasvatuksessa on itseaiheutettu henkilöstöpula

Varhaiskasvatuksen opettajapula on ollut kuuma aihe lähipäivinä ja ymmärrettävästä syystä. Ongelmana on se, että varhaiskasvatuksen puolelle ei löydy varhaiskasvatuslain vaatimuksien täyttävää henkilökuntaa (Uusi-Kraapo 2022).

Tilannetta ei helpota se, että perhevapaan uudistus ja kiristyvä talous ajavat vanhempia aikaisempaan työelämään ja tämän myötä alle 3-vuotiaiden määrä ennakoidaan varhaiskasvatuksessa kasvavan lähivuosina (Mäentausta 2022). Tämä tietysti lisää entisestään tarvetta hoitajille ja opettajille varhaiskasvatuksen puolella.

Opettajapula muodostuu suurelta osin vuoden 2018 voimaan tulleen varhaiskasvatuslain korkeakoulutettujen osuuden kasvattaminen kahteen kolmasosaan henkilökunnasta ja korkeakoulutettujen sosionomien roolin heikentäminen varhaiskasvatuksen tehtävissä. Aiemmin korkeakoulutetut sosionomit saivat varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuuden, ja heillä oli laissa turvattu asema osana henkilöstömitoitusta. Uuden lain myötä sosionomit menettivät oikeuden opettajan nimikkeeseen ja tilalle luotiin uusi varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuus. (Maxenius 2022).

On melkein tragikoomista, kuinka vähän lainvalmistelussa on tutustuttu korkeakoulutettujen sosionomien koulutuksen sisältöön. Sosionomin tutkinto on laajuudeltaan 210 opintopistettä ja varhaiskasvatuksen kandidaattiohjelma on laajuudeltaan 180 opintopistettä. Korkeakoulutetun sosionomien tutkinto pitää sisällään laaja-alaisesti varhaiskasvatuksen tarpeisiin olevia opintoja, kuten lapsiryhmän ohjausta, ongelmien ennaltaehkäisyä, hyvinvointityötä ja sosiaalipedagogiikkaa.

Onkin enemmän kuin olennaista muistuttaa, että suomalainen korkeakoulutus muodostuu kahdesta osasta ammattikorkeakoulutuksesta ja yliopistosta. Pelkällä tutkinnon laajuudella voimme nähdä, että korkeakoulutetut sosionomit ovat koulutetumpia, kuin esimerkiksi varhaiskasvatuksen kandidaatit. Mielestämme sosionomien monialainen osaaminen varhaiskasvatuksen ulkopuolelta on ensisijaisesti etu varhaiskasvatukseen, eikä heikentyminen.

Pahinta tämän aiheen käsittelyssä on se, että yliopistoilla ympäri maata tuntuu olevan yksi yhteinen agenda, joka on se, että yliopisto on korkeakoulu ja muut eivät ole.

Pulaa on tällä hetkellä juuri opettajakoulutuksen käynneistä, koska tämä vain yliopiston etua ajava lakimuutos 2018 on mennyt läpi ja korkeakoulutettujen sosionomien asemaa heikennettiin vasten varhaiskasvatuksen tarpeita.

Toivottavasti myös uskallettaisiin tehdä tutkimusta siitä, miten paljon niin sanotusti varhaiskasvatuksen opettajien perälauta vuotaa ja kuinka moni hakeutuu maisteriohjelmassa paremman palkan perässä luokanopettaja puolelle. Duunitorin mukaan keskimääräinen kuukausipalkka tehtävänimikkeelle Lastentarhanopettaja on 2 821 euroa ja keskimääräinen
kuukausipalkka tehtävänimikkeelle Opettaja on 4 279 euroa kuukaudessa.

Sosionomi nimikkeen tuleminen osaksi varhaiskasvatuslakia ei kasvata korkeakoulutettujen sosionomien osuutta henkilöstössä, vaan muuttaa sosionomien arvoa heikommaksi. Myös kirjaukset, joiden mukaan päiväkodin johtajan paikkaan vaatimuksena on yliopistossa suoritettu maisterin koulutus. Samaan aikaan esimerkiksi ammattikorkeakoulun saman laajuuden omaavaa sosionomien YAMK-tutkintoa ei tunnisteta ollenkaan.

Ammattikorkeakoulujen ei kuulu tyytyä tilanteeseen, jossa yliopiston agenda ajaa kaiken, jopa lasten ja päiväkotien tarpeiden ylitse. Myös sosionomien määrään otettiin kantaa ja se onkin hyvä huomio, nimittäin opettajapulaan yksinkertainen ratkaisu, antaa korkeakoulutetuille sosionomeille heidän pätevyytensä takaisin, joka heille myös kuuluu!

Kelpoisuusehdot tulee tehdä lasten, ei yliopiston pelkotilojen perusteella. Lapsien edun mukaista on se, että henkilöstön määrä on riittävä ja osaamista löytyy laaja-alaisesti.

Korkeakoulujen erona on myös rahoitus. Ammattikorkeakoulut pystyvät kouluttamaan pienemmällä rahalla enemmän opiskelijoita, kuin yliopisto. Tämä on hyvä huomioida varsinkin tilanteessa, jossa varhaiskasvatuksessa on tarvetta päteville osaajille nyt, eikä huomenna. Pelkkä aloituspaikkojen kasvattaminen heikentää vain ja ainoastaan opetuksen laatua. Tässä tilanteessa tulee varmistaa tehokas sekä laadukas koulutus, johon ammattikorkeakoulut pystyvät vastaamaan paremmin kuin yliopistot.

Päättäjille haluamme vain sanoa, että varhaiskasvatuksen opettajapulaan on yksinkertainen ratkaisu. Palauttaa sosionomeille oikeus varhaiskasvatuksen opettajan tehtäviin! Kaikki muut ratkaisut ovat liian hitaita ja jättää lapset kärsijän rooliin.

Matias Sillanmäki
hallituksen puheenjohtaja, Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta – TUO

Jukka-Pekka Salmela
vaikuttamisen asiantuntija, TUO