Varovaisuutta syksyn hämärille teille

Jälleen on se aika vuodesta, jolloin hirvieläimet saattavat hypellä liikenteen sekaan entistäkin herkemmin. Varsinainen hirvenmetsästysaika alkaa parin viikon kuluttua 8. lokakuuta.

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat tutkivat kaikki kuolemaan johtaneet liikenneonnettomuudet Suomessa. Vuosina 2011–2020 tapahtuneissa, lautakuntien tutkimissa 22 hirvionnettomuudessa oli mukana 12 moottoripyörää, kahdeksan henkilöautoa ja kaksi pakettiautoa.

Lähes kaksi kolmesta hirvionnettomuudesta tapahtui hämärän tai pimeän aikaan. Nopeusrajoitus onnettomuuspaikalla oli kaikissa onnettomuuksissa vähintään 80 kilometriä tunnissa. Sitä alemmilla nopeusrajoituksilla ei tapahtunut yhtään kuolemaan johtanutta hirvionnettomuutta. Tutkijalautakuntien arvion mukaan ylinopeudet olivat harvinaisia onnettomuustilanteissa.

Hirvionnettomuuksista alle kolmannes tapahtui hirvivaara-alueella.

Tutkijalautakunnat ovatkin todenneet, että usein hirvikolarin riskitekijäksi muodostuu nopeuden ja huonon näkyvyyden esimerkiksi pimeyden yhdistelmä. Pimeillä teillä ei nopeutta ole yksikertaisesti alennettu tarpeeksi.

Lautakunnat ovat esittäneet, että liikenneturvallisuuden parantamiseksi hirvien pääsy tielle tulee estää rakentamalla riista-aitoja sekä riistalle sopivia teiden ylitys- ja alituspaikkoja. Hirvien havaitsemisen helpottamiseksi tienvarsien raivausta tulee tehostaa.

Hirvionnettomuuksien lisäksi liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimia muita eläinonnettomuuksia tapahtui kymmenvuotisjaksolla viisi. Kolme onnettomuutta oli törmäyksiä ohjastamattomaan, vauhkoontuneeseen hevoseen, yksi poroon ja yksi tunnistamattomaksi jääneeseen hirvieläimeen.

Liikennevakuutuksesta korvattiin vuosina 2011–2020 kaikkiaan 4 805 eläinvahinkoa, jotka olivat pääasiassa henkilövahinkoja.

Korvatuista eläinvahingoista 59 prosenttia tapahtui hämärän tai pimeän aikaan. Maakunnittain tarkasteltuna eniten eläinvahinkoja sattui Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla.