Velvollisuus ajaa äänestämään

Kuntavaalien äänestysaktiviisuus jäi huolestuttavan alhaiseksi, vain 55 prosenttiin. Se oli matalin luku sitten kuntavaalien 1945.

Miksi niin monet jättivät käyttämättä mahdollisuuden vaikuttaa oman paikkakunnan asioihin?

Yleisin vastaus on epäluottamus politiikkaa kohtaan. Sen mainitsi enemmän kuin kaksi kolmesta vastaajasta Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselytutkimuksessa.

Toiseksi yleisin vastaus oli: ei riittävän hyvää syytä lähteä äänestämään.

Tärkeitä syitä äänestämättömyydelle olivat Kaksin kyselyn mukaan myös vaikeus löytää sopiva ehdokas tai puolue.

Äänestämättä jättäneiden enemmistö ilmoitti myös, etteivät puolueet pysty tarjoamaan selkeitä vaihtoehtoja nykyiselle meiningille maassa.

Se kuulostaa erikoiselta, sillä kuntavaalikampanjassa puolueiden erot tulivat kyllä selvästi esille.

Niitä eroja ei välttämättä huomaa, jos sulkee silmänsä ja korvansa kaikelta politiikkaan viittaavalta.

Suoranaista protestointia ei tunnustettu keskeiseksi syyksi liittyä nukkuvien puolueeseen. Vain reilu viidennes äänestämättä jättäneistä halusi näpäyttää aiemmin äänestämäänsä puoluetta.

Iso joukko kertoi päättäneensä olla äänestämättä jo monta kuukautta ennen vaaleja.

Näyttäisi, että silkka laiskuus oli aiempaa yleisempi syy jättää äänestämättä, summataan Kaksin tiedotteessa.

Entä miksi äänestää? Peräti 85 prosenttia Kaksin kyselyyn vastanneista arvioi velvollisuuden tunteen vaikuttaneen paljon tai melko paljon.

Äänestäjät halusivat vaikuttaa kotikunnan asioihin ja vaalitulokseen. Uurnille veti myös hyvän ehdokkaan löytyminen ja halu tukea tiettyä puoluetta.

Puolet uskoi kuntavaalien tuloksella olevan vaikutusta valtakunnan asioihin. Varsinkin perussuomalaisten kannattajat vastustivat maan hallituksen toimia. Myös kokoomuslaisten joukossa esiintyi tällaista ajattelua.

Ensi kertaa kuntavaaleissa suurin osa äänesti ennakkoon. Vaalikampanjan loppukirin merkitys väheni, kun varsinaisena vaalipäivänä kertyi vain 40 prosenttia äänistä.