Vesi ja saippua nitistävät pöpöt

Erilaiset hengitystieinfektiot jylläävät parhaillaan niin Suomessa kuin maailmallakin. Parhaiten tauteja välttää huolehtimalla hyvin omasta käsi- ja yskimishygieniasta.

Esimerkiksi tavanomainen flunssa ja influenssan sekä maailmalla jylläävän coronaviruksen kaltaiset taudit tarttuvat yskiessä, aivastaessa tai eritteillä tahrautuneiden käsien välityksellä.

Kädet tulisi pestä pitkälti toistakymmentä kertaa päivässä. Pesu tulisi suorittaa aina kun tulee ulkoa sisätiloihin, ennen ruoan laittoa ja ruokailua, wc-käynnin jälkeen sekä tietysti niistämisen, yskimisen ja aivastamisen jälkeen. Bakteerit ja virukset siirtyvät elimistöön herkimmin käsien ihon sekä silmien, suun ja nenän limakalvojen kautta.

Kuinka moni meistä muistaa aina mennä käsipesulle, kun on koskettanut samoja pintoja esimerkiksi työpaikalla pärskivän kollegan kanssa?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Stopflunssa -tutkimuksen tulokset vahvistivat käsienpesun merkityksen tautien tarttumisissa. Oikeaoppinen saippuapesu vähentää bakteerien määrää jopa 90 prosenttia.

Sen sijaan etanolia sisältävällä käsihuuhteella ei ollut yhtä suurta tehoa, sillä se ei pystynyt tuhoamaan ihan kaikkia taudinaiheuttajia. Erityisesti norovirus tuntuu olevan käsihuuhteelle vastustuskykyinen.

Pöpöt nitistyvät siis parhaiten perinteisellä saippuapesulla. Sopivan mittainen pesuaika on 15–30 sekuntia. Tutkimusten mukaan kuitenkin vain 30 prosenttia ihmisistä pesee käsiään kauemmin kuin yhdeksän sekuntia.

Käsienpesuveden on hyvä olla viileää tai haaleaa, ei siis missään nimessä kuumaa. Pesun lisäksi tulee muistaa myös kunnollinen kuivaus, sillä märät kädet levittävät edelleen mikrobeja. Paras vaihtoehto on kuivata kertakäyttöpyyhkeeseen, pahin puolestaan monessa yleisessä vessassa oleva ilmakuivaaja. Laitteesta pöhisevä tuuli puhaltaa bakteerit käsistä ympäri wc-tilaa.

Kohtuus pitää muistaa kuitenkin käsienkin pesussa. Liiallinen läträäminen kuivattaa ihoa, ja mahdolliset rohtumat luovat bakteereille turhankin otollisen maaperän.