Vesi kiinnostaa ihmeen vähän

Juomavetemme alkuperä ja tie hanojen kautta koteihin kiinnostaa meitä ihmeen vähän. Lähinnä havahdumme, jos veden maku tai haju muuttuu.

Muutoin monelle on se ja sama, mistä vesi taloon tulee, kunhan tulee. Niin itsestään selvää puhdas hanavesi meille suomalaisille on.

Vedestä kannattaisi kuitenkin olla kiinnostunut. Esimerkiksi puhdistamo-ongelmien vaikutus Eurajokeen vaikuttaa myös Raumalla.

Näin siksi, että vesilaitos käyttää raakavetenä Eurajoen ja Lapinjoen vesiä. Tästä huolimatta ei Raumalla ole nähty kansalaisliikehdintää tiukempien puhdistusehtojen puolesta.

Rahankin kannalta vedestä on syytä olla kiinnostunut. Pienen kunnan vesiongelmat ovat arkipäivää Pyhärannassa, jossa kaikki omat vedenottamot ovat poissa pelistä (LS 3.1.).

Koko kunnan alue on ostoveden varassa, jonka toimittaa naapuri eli Uusikaupunki.

Oman vesituotannon käynnistäminen edellyttäisi investointeja. Omavaraisuuden puute merkitsee sekin riskejä, jos esimerkiksi hinnoittelu muuttuu yhtäkkisesti.

Tästä huolimatta kunnassa käydään vain hyvin vähän periaatteellista keskustelua siitä, miten vesiongelmaa tulisi lähteä ratkomaan.

Aivan toisenlaisen julkisen huomion kunnassa keräsi päiväkotiratkaisu, josta mielipiteitä riitti niin, että keskustelu löi ajoittain kovilla laineilla.

Vedestä vallitsee hiljaisuus. Jokin ratkaisu on kuitenkin joka tapauksessa tehtävä myös tässä asiassa Pyhärannassa.

Vesihuollon järjestäminen tuntuu olevan aihe, jonka mieluusti jätämme muiden hoidettavaksi. Siksi julkista keskusteluakaan ei synny.

Omaa vesilaskua maksaessa saatamme toki manata hintaa, mutta harva tulee ajatelleeksi, että puhtaan käyttöveden valmistaminen jokivedestä tai pohjavedestä myös maksaa.

Olemme tottuneet, että vettä vain tulee hanasta.

”Vedestä vallitsee hiljaisuus.”