Rauman Lapin miesten sotataipaleesta äskettäin julkaistu matrikkeliteos ”Narvilta Kriville ja Käkimäkeen” on saanut runsaasti julkisuutta.
Aineiston kokoaminen on ollut mittava työ, ehkä liiankin vaativa. Me allekirjoittaneetkin olemme osallistuneet tiedonkeruuseen vähäisellä panoksellamme.
Epäilys heräsi, kun jo lähetettyjä ja vastaanotetuksi kuitattuja henkilötietoja pyydettiin toisen ja kolmannenkin kerran.
Viime viikolla painotuoretta kirjaa selatessamme törmäsimme heti virheisiin. Terveenä kotiin tulleen miehen oli mainittu palelluttaneen pahoin jalkansa. Toisen oli virheellisesti ilmoitettu haavoittuneen.
Tämänkaltaiset eivät ole dramaattisia vahinkoja, mutta isämme kohdalla oli raskaampia väittämiä, joista tuli mieleen, että ovatko ne vahinkoja ensinkään.
Hänet kotiutettiin täysin palvelleena aliupseerina oltuaan joukkueen varajohtajana ja maininnalla käytös hyvä. Hän sai myös kaksi kunniamerkkiä ja haavoittui invalidisoituen hankalasti loppuiäkseen. Tiedot löytyvät isämme sotilaspassista ja kantakortista.
Raskaana koemme isäämme koskevan kirjauksen, jonka mukaan hän olisi kärsinyt tuomion rintamakarkuruudesta. Hänen kohdalleen kirjatut palvelutiedot ovat muiltakin osin virheelliset.
Kun kirjaa on kiitetty raskaiden ja arkaluontoistenkin tietojen julkituomisesta, olisi näiden suhteen tullut noudattaa erityistä tarkkuutta ja tietojen tarkistamiseen olisi tullut antaa mahdollisuus ennen julkaisua.
Vahinko on nyt tapahtunut, kun kirja on painettu ja sitä on levitetty. Monet pitävät tietoja totena ja käyttävät tällaisia kirjoja hakuteoksina. Syiden osoittaminen onkin jo turhaa ja seuraavaksi pitää keskittyä löytämään keinot, joilla muutkin virheet löydetään sekä oikaistaan.
Surullisina niiden lappilaisveteraanien puolesta, joiden kunnialle ei enää ole elossa olevia puolustajia.
Maria Eevaliisa Hillevi Jouko Anttila”Vahinko on nyt tapahtunut, kun kirja on painettu ja sitä on levitetty.”