Vihreää kultaa kannattaa hoitaa ja pitää omissa käsissä

Kuva: Juha Sinisalo

Heinäkuun helteiden keskellä kuumana kävi myös metsäkeskustelu. Kiivaan keskustelun taustalla oli EU:n uusi ilmastopaketti ja esitys metsästrategiaksi. Kokonaisuus on laaja ja sisältää lukuisia yksityiskohtia, jotka edellyttävät Suomelta aktiivista edunvalvontaa ja kansallisten etujen puolustamista.

Alkukesällä julkisuuteen vuodetussa metsästrategian luonnosversiossa oli monia isoja ongelmia. Niistä kenties suurin oli yritys kaapata jäsenmaille kuuluvaa metsäpolitiikkaa EU:n toimivaltaan.

Onneksi komission esitys oli lopulta paljon luonnosversiota parempi, vaikka yksityiskohdissa riittääkin hiottavaa. Kansallinen edunvalvonta tuotti siis tulosta ja muutti esitystä parempaan suuntaan.

Edunvalvonnassa onnistuminen onkin välttämätöntä, sillä metsien merkitys Suomen hyvinvoinnille on huomattava. Jos emme itse puolusta kansallisia etujamme, ei sitä tee kukaan muukaan.

Suomen pinta-alasta 73 prosenttia on metsää ja Suomessa on noin 660 000 metsänomistajaa. Viidennes Suomen vientituloista koostuu metsäteollisuuden tuotteista ja ala työllistää noin 100 000 suomalaista.

Metsät tuottavat myös aineetonta hyötyä ja vaikeammin mitattavaa, mutta merkittävää virkistysarvoa hyvinvoinnillemme. Saamme nauttia metsien virkistyskäytöstä ja laajoista jokamiehen oikeuksista.

Metsästys, marjastus ja sienestys sekä metsäluonnossa liikkuminen ja monimuotoisuudesta nauttiminen ovat monelle harrastus ja henkireikä.

Hyvin hoidetut ja kasvavat metsät ovat tärkeitä myös ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Kasvavat metsät sitovat hiiltä ja Suomen metsien hiilinielut kattavat merkittävän osan muiden sektorien päästöistä.

Puhumattakaan bio- ja kiertotalouden tuotteista, joilla korvataan fossiilisia tuotteita ja vähennetään näin ilmakehään pääsevän hiilidioksidin määrää. Metsien hyvä hoito ja kasvu ovat siis tärkeitä ilmastonmuutoksen taklaamisessa.

Suomalainen metsälainsäädäntö antaa jokaiselle metsänomistajalle oikeuden päättää, miten omaisuuttaan eli metsäänsä käyttää. Näin on oltava myös tulevaisuudessa. Metsäpolitiikka on syytä pitää visusti omissa, kansallisissa käsissä.

Miksi? Siksi, että se on Suomen kansallisten intressien mukaista.

Mutta myös siksi, että suomalainen metsäpolitiikka on onnistunut tasapainoisesti yhteensovittamaan taloudellisen, ympäristöllisen ja sosiaalisen kestävyyden.

Tämän menestysreseptin perustana on metsänomistajan valinnanvapaus ja vahva motivaatio hoitaa omaisuuttaan.

Metsänomistajan valinnanvapaus, luottamus sääntelyn ennustettavuuteen sekä kannusteet kestävään metsänhoitoon ovat aikaansaaneet sen, että meillä metsät kasvavat joka vuosi enemmän kuin niitä hakataan.

Tällä reseptillä on siis onnistuttu paitsi kasvattamaan metsien hiilinielua, myös yhteensovittamaan metsien taloudellinen ja virkistysarvo.

Monelle tuntemalleni metsänomistajalle hakkuun jälkeinen metsä ja sen kunto on jopa tärkeämpi kuin itse hakkuusta saatavat eurot. Myös monimuotoisuus ja virkistysarvot korostuvat monen metsänomistajan ajattelussa.

On siis mahdotonta, ja täysin tarpeetonta, yrittää mahduttaa satojatuhansia metsänomistajia yhteen ja samaan muottiin.

Tarpeellista, tai jopa välttämätöntä, on sen sijaan tarjota heille jatkossakin näkymä sääntelyn ennustettavuudesta, kannusteita hyvään metsänhoitoon sekä tarvittaessa asiantuntijoiden apua ja neuvoja oman metsänsä hoitoon liittyvissä kysymyksissä.

Tällä reseptillä vihreä kulta tarjoaa Suomelle vaurautta, hyvinvointia ja virkistystä myös tulevaisuudessa.

”Suomalainen metsälainsäädäntö antaa jokaiselle metsänomistajalle oikeuden päättää, miten omaisuuttaan eli metsäänsä käyttää. Näin on oltava myös tulevaisuudessa.”

Eeva Kalli

Kirjoittaja on satakuntalainen kansanedustaja.