Olen viime vuosina innostunut sanaristikoista. Länsi-Suomen omasta ristikosta se taisi alkaa. Tuli tavaksi täyttää se sunnuntaiaamuisin. Länskärin ristikosta tykkään, koska sen saa valmiiksi ilman karttakirjaa tai nettiä. Toisin on Hesarin perjantairistikon kanssa. Sitä en yhdeltä istumalta täytä, en nettihakuun turvautumallakaan.
Erkki Vuokila, 63, on sanaristikkojen suurmies. Salmisen Tepa vinkkasi, että Ekille tuli täyteen 50 vuotta lehdissä julkaistuja ristikoita. Esimerkiksi Ilta-Sanomien uutisristikko on ilmestynyt vuodesta 1986 viikoittain. Vuokilan firma tehtailee ristikoita ja muita tehtäviä valtavia määriä.
Liki 40 vuoden perinne päättyy meikäläisen osalta. Vuoden urheilijaa en enää saa äänestää. Urheilutoimittajien Liitto linjasi, että vastedes äänioikeus on vain A-jäsenillä, varsinaisilla urheilutoimittajilla.
Hyvä näin. On oikein, että kaltaiseni rajataan ulos äänestyksestä. Annetaan todellisten ammattilaisten kuten Kimmo Mäkeläisen ja Eetu Setäsen pistää suomalaisurheilijoita saavutustensa mukaiseen paremmuusjärjestykseen.
Itse kirjoitan urheilusta enää satunnaisesti. Seuraan nykyisin oikeastaan vain jalkapalloa ja jääkiekkoa, ja niissäkin vain muutamaa joukkuetta. Siltä pohjalta kehtasin antaa ääneni Huuhkaja-vahti Lukas Hradeckylle.
Tähän väliin tarkennus kolumnin julkaisun jälkeen:
Urheilutoimittajien liiton mukaan Vuoden urheilijan äänestysoikeus on jatkossa paitsi A-jäsenillä (ammattilaiset) myös B-jäsenillä, joille pressikortti myönnetään hakemuksesta. Sellaisen saisin, mutta pidän kiinni edellä kirjoittamastani: parempi kun ne äänestävät, jotka urheilua laaja-alaisemmin seuraavat.
Työväen Urheiluliitto saa valtiontukea vuosittain suunnilleen saman verran kuin esimerkiksi Palloliitto. Mihin raha menee? Tätä kysyi Yle joulukuussa laajassa jutussaan.
Niinpä, mihin enää tarvitaan TUL:ää?
Kysyn vakavissani, enkä ilkikurisesti. Tosin niin taisin kysyä silloinkin, kun olin TUL-seuran aktiivi 1980-luvun alkupuoliskolla. Silloin saattoi väittää, että TUL tuo jotain lisäarvoa jalkapallotoimintaan. Ehkä, kenties, ihan vähän edes?
Enää ei voi. Tänään kaikki “tul-henkiset” höntsähankkeet voi toteuttaa tavallisessa urheiluseurassa tai yhdistyksessä ilman poliittista leimaa.
Raumalaislähtöinen Olga Horila ohjasi Poikakoodi-näytelmän Tampereen Työväen Teatteriin jo aikapäiviä sitten. Koronan vuoksi ensi-ilta siirtyi ensin viime vuoden elokuulta helmikuulle, ja sitten vielä ensi syksyyn. Pitääpä poiketa Mansessa silloin.
Helsingin Sanomien haastattelussa Horila ja käsikirjoittaja Kati Kaartinen kertoivat havaintojaan niin sanotusta poikakoodista.
”Kun keskustelen ikäisteni miesten kanssa, niin melkein jokaisen lapsuusmuistoja värittää kokemus siitä, että pikkupoikana on pitänyt vältellä tiettyjä taloja ja kadunkulmia, jotta ei saisi turpaansa”, Horila sanoi.
Nykyisin fyysinen väkivalta ei ole yhtä yleistä, mutta kasvojen menettämistä kyllä pelätään. Ainakin on paljon helpompi olla, kun toimii "oikein". Horilan poika selitti äidilleen miksi hänellä on koulussa hyvä sosiaalinen asema.
”Hän kertoi kolme syytä: hän on pitkä, urheilullinen ja kova puhumaan. Kaikki samat jutut pätivät 1980-luvulla, kun kävin Rauman lyseon yläastetta. Se ei ole muuttunut mihinkään", sanoi Horila.
Raumalaislähtöisen kirjailija Jukka-Pekka Palviaisen yhdeksäs aikuisten romaani ilmestyy tällä viikolla, kerrottiin Länskärin haastattelussa.
Palviainen on sijoittanut tarinansa niin usein Raumalle, että kysäisin puolipiloillaan häneltä Facebookissa liikutaanko Kaikella kunnioituksella -kirjassa myös täällä. "Ei tällä kertaa. Työn alla on sellainen, jossa sitten nimenomaan kierretään ympäri Raumaa. Täytyy toivoa, että kustantaja innostuu siitä", vastasi "Jukkis".
Haistan ilmassa niin sanotun autofiktion käryä.
Koronavuoden erikoisuuksiin kuuluu, että Reserviläisliiton jäsenmäärä nousi ennätyslukemiin. Liiton mukaan noin 3200 uuden jäsenen joukossa on erityisen paljon nuoria.
"Ihmiset haluavat mukaan vapaaehtoiseen maanpuolustustoimintaan. Lisäksi ammuntaharrastus kiinnostaa, myös naisia. Liiton jäsenmäärä kasvaa aina eniten kriisiaikoina, kuten esimerkiksi Ukrainan ja Krimin levottomuuksien tai Georgian sodan aikaan ja nyt siis koronavirusepidemian vuoksi", selitti liiton varapuheenjohtaja Terhi Hakola tiedotteessa.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.