Uudenkaupungin Työvene lähetti terveisiä isolle kirkolle. Helsingin kaupunki on rakennuttamassa kolme uutta siltaa ratikkalinjalle, joka yhdistää Laajasalon, Korkeasaaren ja Kalasataman keskustaan. Tammikuussa kerrottiin, että kustannusarvio on noussut 260 miljoonasta 350 miljoonaan euroon.
Ukilaistelakalla olisi tarjota halvempi ratkaisu: sähkölautat.
Pari lauttaa saisi 20-30 miljoonalla eurolla ja nopeasti. Liikenne voisi alkaa muutaman vuoden päästä, sanoi UTV:n toimitusjohtaja Juha Granqvist tiedotteessa.
– Lauttareittiä voi tarvittaessa laajentaa rakentamalla uusia pistolaitureita. Lautat voivat myös liikennöidä muilla reiteillä, mikäli tulevaisuudessa kuitenkin päädytään rakentamaan silta. Kesällä reittiä voisi esimerkiksi pidentää Suomenlinnaan tai Korkeasaareen. Lautat pystyvät todella hyödyntämään Helsingin merellistä tunnelmaa, sanoi Granqvist.
Ei mies ihan lämpimikseen höpise. Göteborgin kaupungille ”Ämpärporissa” rakennettiin vastaavat sähkölautat. Yhden kyytiin matkuu 300 matkustajaa ja 80 fillaria – sitten kun turvaväleistä ei enää tarvitse murhetta kantaa.
Neljäs lautta toimitetaan Uudestakaupungista Göteborgiin ensi vuonna.
Kansanedustaja Ville Tavio (ps) puolestaan kysyi eduskunnassa kirjallisesti miksi valtionyhtiö Suomen Lauttaliikenteen (Finferries) kolme lauttatilausta on mennyt puolalaiselle Crist-telakalle. Tavion mielestä nyt olisi aika suosia kotimaista tuotantoa valtion hankinnoissa.
Omistajanohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.) vieritti Turun Sanomien mukaan vastuun lauttavarustamolle.
Raumalla hierotaan kauppoja "tasmanialaisista" eli TT-Linen kahdesta suuresta autolautasta, joiden aiesopimus kertaalleen purettiin. Sitten Tasmanian hallitus antoi 30 päivää aikaa tehdä RMC:n kanssa uusi diili vanhalla pohjalla. Reunaehdoksi asetettiin, että ison tilauksen täytyy työllistää myös paikallisia. Siis tasmanialaisia tai edes australialaisia.
Uudesta määräajasta on kulunut kolmisen viikkoa, joten ensi viikolla odotetaan uutista.
Kiina valtaa markkinaa myös autolauttojen rakentajana. Cruise&Ferry-lehti listasi 20 merkittävää lauttatilausta. Niistä kolmetoista on mennyt Kiinaan ja yksi Koreaan. Hinnan lisäksi Kiinan valttina on se, että valtio rahoittaa laivaprojektit.
Eurooppaan on saatu vain kolme lehden mukaan tärkeää lauttakauppaa: yksi Raumalle (Tallinkin MyStar), yksi Norjaan ja yksi Puolaan.
Suomeen rakennetaan parhaillaan Kiinassa kolmea lauttaa, Viking Glorya ja kahta laivaa Finnlinesille.
Monet Kiinasta tilanneet eurooppalaiset varustamot näkyvät olevan Rauman telakan aiempia asiakkaita. Toivottavasti eivät kaikki kokonaan entisiä, kuitenkaan.
RMC:n vastaus Kiinan heittämään haasteeseen on verkostomainen toiminta, joka poikkeaa merkittävästi tutusta alihankinnasta. Siinä näyttää olevan vielä opeteltavaa puolin ja toisin.
Olkiluoto 3:n valmistuminen lisää myös rahoittajien luottamusta Teollisuuden Voimaan.
Pääsiäisen alla TVO sai hyviä uutisia, kun luottoluokitusyhtiö S&P Global Ratings nosti TVO:n pitkäaikaisen luottoluokituksen entiselle tasolleen BB ja muutti tulevaisuudennäkymät negatiivisesta positiiviseksi.
Perusteluna on Säteilyturvakeskuksen antama lupa ladata uuteen ydinreaktoriin uraanipolttoainetta. Sähköntuotannon on määrä alkaa lokakuussa.
Nyt kun Tarvontori on purettu aika monet meikäläistä vanhemmat ovat heränneet taas muistelemaan vanhaa Lyseota, joka tontilta purettiin Sokoksen tavaratalon tieltä.
Ei ihme jos nuorempi väki menee lyseoidemme kanssa sekaisin. Vanhin on vielä pystyssä, vanha ja vanhempi purettu, nykyinen Otanlahden naapurina.
Se vanhin Lyseo Raumalla. LS arkistokuva.
Kolmen mestaruuden kevät? Raumalaiskiekkoilulla menee lujaa.
Lukko tarvitsee enää neljä pistettä neljästä ottelusta (TPS kahdesti, Ässät ja Ilves) varmistaakseen ensimmäisen runkosarjavoittonsa koskaan. Todennäköisesti vähempikin piisaisi, sillä koronan runtelema HIFK tuskin kaikkia matsejaan voittaa.
Lukon A-nuoret pudottivat ensin Jukurit ja sitten Tapparan tiellään SM-finaaliin. Loppuotteluissa vastaan tulee Kärpät.
Yhden voiton jo saimme Raumalle. Radio Ramonan kiekkoilta valittiin vuoden paikalliseksi radio-ohjelmaksi. Klassikkotuote on vuosien työn tulos, mutta selostaja Risto Leinon rooli tässä "mestaruudessa" oli kyllä suuri.
Onnittelut Ripalle ja Ramonalle!
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.