Äijänsuon jäähalli on keskeinen osa Rauman hienoa tarinaa. Se on luontevasti linkitettävissä kaupungille vahvan kasvusysäyksen antaneeseen oman rautatien rakentamiseen aikoinaan, ja telakan pelastamiseen paljon myöhemmin.
Rauma oli kolmas kaupunki Suomessa, jossa luisteltiin tekojäällä. Vain Tampere ja Helsinki ehtivät Rauman edelle. Vuonna 1961 valmistunut Äijänsuon tekojää oli huikea laajamittaisen yhteis- ja talkootyön mallisuoritus.
Myös jäähallin pieni Rauma sai kolmantena kaupunkina Suomessa, kun tekojään päälle rakennettiin kaarihalli 50 vuotta sitten. Rohkea veto hallia pyörittäneeltä säätiöltä.
Rauman (1970) jälkeen tekojäitä katettiin Porissa ja Vaasassa 1971, Lappeenrannassa 1972, Lahdessa ja Turussa 1973, Oulussa 1975, Hämeenlinnassa ja Kuopiossa 1979. Nykyisistä liigakaupungeista Kouvola, Jyväskylä ja Mikkeli saivat jäähallinsa vasta 1980-luvulla.
Vuosien mittaan raumalainen kiekkoperhe (Lukko, RKT) on useampaan otteeseen käyttänyt suuria summia kaupungin omistukseen siirtyneen jäähallin kehittämiseen.
Kulttuurikuppila Brummissa kävin ensi kertaa remontin ja laajennuksen jälkeen. Toimivammalta vaikutti, toivottavasti jengiä tapahtumissa käy. Näitä paikkoja ei liikaa ole.
Tällainen vanheneva herrasmies näyttää littipeukkua myös keikan alkamisajalle. Kun matsiin, leffaan, konserttiin tai teatteriin mennään ihmisten ajoissa, niin miksi musakeikkaa pitäisi odottaa puolilleöin?
On ilmoja pidellyt! Kun tätä kirjoitin sunnuntaiehtoona, näytti lämpömittari kuutta astetta plussaa. Helmikuun puolivälissä. Lumikolaan ei ole tänä ”talvena” tarvinnut koskea kertaakaan.
Hiihtolomalaiset eivät Rauman seudulla pääse luonnonjäälle tai hiihtoladulle. Tai pääseehän esimerkiksi Lähdepellon latureittejä kiertämään, mutta kannattaa jättää sukset kotiin.
Mahtaako olla ensimmäinen näin vähäluminen talvi meikäläisen elämän aikana? Vaan ei viimeinen, valitettavasti.
Kumpi koulu kiinni? Sitä mietitään Eurassa.
Huomenna tiistaina julkistetaan selvitys Etelä-Euran koulu- ja päiväkotirakenteesta. Honkilahden ja Hinnerjoen alakoulut yhdistämällä syntyisi näin sivusta katsottuna passelin kokoinen yksikkö, satakunta oppilasta.
Hinnerjoki ja Honkilahti ovat entisiä itsenäisiä kuntia. Kyläläisiä oman koulun menettäminen kirpaisee aina. Koulu on vetovoimatekijä, joista useimmilla kylillä on huutava pula.
Vaikeita valintoja, joita joudutaan tekemään tänä vuonna kymmenissä kunnissa kautta maan. Joukossa on myös isompia kaupunkeja kuten Kouvola ja Salo.
Median keskittyminen puhutti viime viikolla, kun Sanoman kerrottiin aikovan ostaa Aamulehden, Satakunnan Kansan ja muita Alma Median lehtiä.
Onhan se toteutuessaan iso kauppa, mutta Suomen mediakentällä on muitakin isoja toimijoita: Yle, Telia MTV, Alma, Keskisuomalainen ja niin edelleen. Keskittyminen ja yritysjärjestelyt jatkunevat, mutta vielä ollaan todella kaukana vaikkapa päivittäistavaran markkinatilanteesta, jossa kahden ison osuus on reilusti yli 80 prosenttia.
Sanomalehtitaloja on yhä lukuisia. Jo yksin kasitien varrelta löytyvät ainakin Turun Sanomat, Länsi-Suomi, Satakunnan Kansa, Ilkka-Pohjalainen, Wasabladet, Keskipohjanmaa ja Kaleva – kaikki eri omistuksessa.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.