Talkootyöllä oli keskeinen rooli, kun Äijänsuolle rakennettiin Suomen kolmas tekojää. Se valmistui vuonna 1961, heti Tampereen ja Helsingin vastaavien jälkeen.
Kova juttu pikkukaupungissa, ja aikaan, jolloin kaikilla ei ollut kotona jääkaappia. Sisävessasta tai suihkusta puhumattakaan.
Kun tekojää katettiin, tuli Raumasta Suomen kolmas jäähallikaupunki. Taas Tampereen ja Helsingin jälkeen. Tämä tapahtui 50 vuotta sitten.
Omat varhaisimmat muistot ovat juuri tuolta kaudelta, 1970-1971. Siitä lähtien olen Lukon matseja säännöllisesti seurannut. Ensimmäisissä otteluissa halli oli vielä keskeneräinen, luntakin saattoi pyryttää sisään.
Tuo lumipyry oli tarkistettava. Kutinsa piti. Näin kauden toisesta kotimatsista Helsingin Sanomissa: “toisen erän kovassa lumipyryssä Jokerit osoitti osaavansa pelata Lukkoa paremmin kinoksissa ja teki minuutissa kaksi maalia”.
Ja näköjään myös neljännessä kotipelissä kuvaan kuuluivat Hesarin mukaan "lumisade, tappelu ja jäähyt". Vajaat 2700 katsojaa näki Lukon lyövän Kiekko-67:n 9-2.
Näitä muistoja on monella muullakin. Ensimmäistä katon alla pelattua pääsarjaottelua seurasi Äijänsuolla yli 4000 katsojaa marraskuun 1. päivänä 1970. Lukko voitti juhlan kunniaksi SaPKon 8-0.
Kaupungin omistamaa hallia on laajennettu kahdesti. Lukko on osallistunut kustannuksiin suurella siivulla saadakseen käyttöönsä muun muassa aitioita ja ravintoloita.
Ensin 1990-luvulla parin kaaren verran merelle päin, jotta pukuhuoneet sekä muun muassa Lukon toimisto ja ensimmäinen baari saatiin saman katon alle. 2000-luvulla halli piteni vesitornin suuntaan sekä leveni pääkatsomon taakse.
Vain jalkapallostadionin puoleinen ulkoseinä on alkuperäisessä paikassa. Laajennusta on suunniteltu siihenkin suuntaan, mutta toteutuuko se koskaan? Katsomopaikat (noin 4500) riittävät tällä tietoa hyvin ja jäähalli on palveluiltaan areenaluokkaa.
Jääurheilun tarpeisiin Rauma vastasi rakentamalla harjoitushallin samalle mäelle. Se valmistui 1990.
Suomen kolmas lajissaan oli myös Äijänsuon talviharjoitteluhalli, jota sen valmistuessa 1984 kutsuimme jalkapallohalliksi. Vain Turussa ja Lahdessa vastaavat avattiin ennen Raumaa.
Halli paloi 2002. Monet muistavat tapauksen, koska kyseisenä perjantai-iltana Lukolla oli liigamatsi Äijänsuolla. Palotilannetta käytiin katsomassa erätauoilla. Lukko löi SaiPan 3-0, joten otsikoksi tuli “Lukko ja halli liekeissä”.
Uusi halli valmistui samalle paikalle 2004.
Neljäs halli Äijänsuolla on tietysti uimahalli. Se avasi ovensa 1972. Uimahalli ei ollut Suomen kolmas. Porikin ehti vuoden edelle – ja Säkylän varuskunnassa uitiin sisällä jo 1966.
Vuonna 1998 valmistui uimahallin mittava peruskorjaus ja laajennus. Sen tuoma lisäaika on pian kulutettu.
Rauma on rakentamassa viereiselle hiekkakentälle Karin kampusta, johon tulee peruskoulu, musiikki-, kuvataide- ja kansalaisopistot sekä uimahalli ja palloiluhalli, joka vetää jopa 800 katsojaa.
Näin Äijänsuon merkitys raumalaisen liikunnan ja vapaa-ajan keskuksena korostuu entisestään.
Jalkapallostadionilla pallo on pyörinyt vuodesta 1963. Seuraavana vuonna valmistunut huoltorakennus, joka palveli myös tekojäätä, on jo huonokuntoisena purettu. Jo useamman vuoden on pärjätty hallien pukuhuoneilla, mutta uusi huoltorakennus on edelleen kaupungin hankelistalla.
Vanhasta huoltorakennuksesta muistan muutamat värikkäät lehdistötilaisuudet Lukon matsien jälkeen. Varsinkin Matti Keinosen päävalmentajakausilta.
Ja tietysti muistan pesutilat, jotka olivat joukkueille yhteiset. Erotuomarina kävi joskus mielessä, ettei ehkä kannata kääntää suihkussa selkää pelaajalle, jonka on tuomioillaan suututtanut kentällä hetki aiemmin...
Äijänsuon jalkapallokentän käyttöaste kiipesi raketin lailla, kun Rauma stadionille rullattiin tekonurmi 2002. Nyt pelataan pari vuotta sitten uusitulla kumimatolla.
Äijänsuon toisella jalkapallokentällä on edelleen luonnonnurmi.
Olipa kerran -otsikon alta Äijänsuolla löytyvät hiekkakenttä ja pururata.
Talviharjoitteluhalli rakennettiin vanhalle hiekkakentälle, jossa talvisin pelattiin jääpalloa ja rospuuttokaudella jalkapalloa.
Viereisessä metsässä kierrettiin pururataa juosten ja talvisin myös hiihtäen. Tämä kuntorata, joka kahdeksan Lyseo-vuoden aikana tuli tutuksi, jäi uusien teiden ja paperitehtaan laajennusten alle.
Tynkälenkki on vielä käytössä.
Päätoimittaja Rantasen soisi tekevän taustatyönsä tarkemmin, kirjoitti "Lapin poika" ja kertoi, ettei Rauman korkein paikka ole Vermuntilassa, vaan hänen lapsuutensa kalaveden, Lavajärven tuntumassa.
Koska muutama muukin lukija asiasta huomautti, totean, että tämän mainitsin edellisessä kolumnissa (LS 7.6.).
"Lavajärven ylänkö" nousee jopa 76 metriin.
Palloliiton herroille shokkihoitoa Äijänsuolla
Mieleen palautui myös Palloliiton herrojen olosuhdetarkastus Äijänsuolla. Arkisto kertoo, että elettiin vuotta 2000. Tässä pätkä Uuteen Raumaan tekemästäni jutusta.
"Pertti Alaja on nähnyt nurmikenttiä. Suomen stadionit tulivat tutuksi tolppien välissä. Maajoukkueessa ja ammattilaisena ulkomailla kertyi myös vertailupohjaa. Ura on jatkunut Palloliiton pääsihteerinä.
Kokenut futismies asteli Äijänsuolla haavi auki. Järkyttävää, hän hoki tehdessään tuttavuutta ”viheriön” laaksoihin ja kukkuloihin.
Vielä pahempaa oli tulossa. Kaupungin ja Pallo-Iirojen edustajat käyttivät Palloliiton herroja pukuhuoneissa.
– Mulle tämä on shokki!
Asiaa tuntemattomille kerrottakoon, ettei Äijänsuon pukukopeissa ole muuta kuin penkit ja vaatenaulat. Kahden joukkueen ja erotuomarien – siis 40 miehen – yhteisessä käytössä on kahdeksan suihkua ja kaksi vessaa. Niihin kuljetaan käytävältä, jonka kansoittavat äidit lapsineen, ringettetytöt. Ketkä milloinkin.
– Jalkapallo”stadioninne” ei vastaan minkäänlaisia vaatimuksia. En ole missään Suomessa nähnyt tällaista enää vuosiin. Kenttä on surkea ja pukuhuonetilat alle kaiken arvostelun. Järkyttävää, sanoi Alaja.
Pääsihteeri halusi nähdä, millaisissa oloissa jääkiekkoa pelataan vieressä. Lukon pukuhuone kokolattiamattoineen videoineen sun muineen on oma lukunsa, mutta myös vierasjoukkueen pukutilat miellyttivät. Tarpeeksi tilaa, suihkut, vessa ja hierontapöytä.
– Ei mitään luksusta, mutta asiallista. Jalkapalloilijat ansaitsevat samanlaiset, hän totesi."
Videolla Äijänsuon tunnelmaa ennen ensimmäistä hallilaajennusta. Lukko kaatoi Ilveksen semifinaalissa 1988, mikä tiesi raumalaisjoukkueelle ensimmäistä SM-mitalia liigavuosina. Kaikkiaan Lukko on saavuttanut kymmenen miesten SM-mitalia. Niistä ensimmäinen tuli 1961, kun Lukko pelasi vielä Tehtaankentällä Lonsissa.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.