Rauman Lukon Vili Laitinen, Jere Karjalainen ja Sebastian Repo antoivat raumalaisyleisölle aihetta iloon lauantaina. Täysi tupa todisti Lukon 6-3-voittoa Turun Palloseurasta.
Lukko ilmoitti paikallispelinsä niin Ässiä kuin Tepsiä vastaan loppuunmyydyiksi, 4500 katsojaa Kivikylän Areenalla.
HIFK-matsissa yleisöä oli yli 4000 ja Pelicans-pelissäkin päälle 3900.
Tunnelma on ollut tiiviimpi kuin aikoihin. Lauantain ottelussa kuultiin pitkän tauon jälkeen myös raikuvia Kotona! - Äijänsuolla! -huutoja.
Ilmiö lupaa hyvää Rauman seudulle – myös heille, jotka eivät jääkiekosta piittaa. Tai peräti vihaavat Lukkoa.
Mihin väitteeni perustan, kuulen jo mielessäni muutaman lukijan kysyvän.
Lukon yleisömäärillä ja hallin fiiliksellä on urheilua laajempaa merkitystä siksi, että monet odottivat alkuvuotta pelon sekaisin tuntein.
Pelättiin, että hurjat sähköhinnat ja korkeammat lainakorot voisivat saada kuluttajat ylivarovaisiksi. Lykättäisiin tarpeellisiakin hankintoja. Ei lähdettäisi ravintolaan syömään, ei teatteriin tai urheilukatsomoon.
Sellainen kierre pidentäisi ja syventäisi taantumaa, mikä näkyisi työttömyyden kasvuna.
Onneksi talousnäkymät muuttuvat valoisammiksi samaa tahtia kuin kevät lähenee.
Sähkön hintapommi ei jysähtänyt täydellä voimalla, kun opimme säästämään sähköä ja talvesta tuli tavallistakin leudompi.
Omavoimakin tarjoaa nyt pörssisähköä vuodeksi jo alle 14 sentin kilowattihinnalla. Onhan se enemmän kuin ennen, mutta selvästi vähemmän kuin syksyllä pelättiin.
Asiantuntijat ennustavat inflaation eli yleisen hintojen nousun hidastuvan. Odotus on, että tänä vuonna palataan lähelle normaalitasoa.
Teollisuusliittoon katseet ovat viime vuosina kääntyneet, kun neuvottelujumeja on yritetty hieroa auki työmarkkinoilla. Teknologiateollisuuden sopimus on näyttänyt muillekin aloille, millaiseen palkkaratkaisuun olisi varaa.
Samoilla askelmerkeillä taas mennään. Siksi sunnuntaina otettiin tärkeä askel eteenpäin, kun Teollisuusliitto hyväksyi valtakunnansovittelijan johdolla jumpatun diilin.
Toivottavasti sovinto löytyy muillakin aloilla ilman pitkiä lakkoja.
Teknologiateollisuudessa palkat nousevat kahdessa vuodessa yhteensä 7 prosenttia. Sopimus on etupainotteinen: noin 4,5 prosenttia tänä vuonna ja 2,5 prosenttia ensi vuonna.
Voi tulkita, että palkansaajilla viime vuosi meni miinukselle. Palkat nousivat vähemmän kuin hinnat. Tänä vuonna korotukset ja inflaatio kulkevat jo suunnilleen tasatahtia.
Sunnuntaina hyväksytty sopimus tuo julkiselle sektorille tuntuvat lisäkorotukset. Kuntien ja hyvinvointialueiden työntekijät kiittävät, mutta julkisen talouden sopeutustarve voimistuu.
Rauman Gyyt on näkynyt paljon lehtiemme uutis- ja mielipidesivuilla. Rauman suurta bussiuudistusta vähemmän seuranneet saattavat luulla, että ihan vihkoon on mennyt.
Kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei kannata tehdä, kun uudet vuorot ja reitit ovat olleet vasta hädin tuskin kuukauden käytössä.
Sen silti uskaltaa sanoa, että kyse on valtavasta parannuksesta.
Bussit kulkevat useammin kuin ennen, myös iltaisin ja viikonloppuisin. Pääsääntöisesti reitit ovat entistä järkevämpiä ja nopeampia, joten uusia asiakkaita on alkanut nousta kyytiin.
Iso kuva näyttää entistä paremmalta, vaikka joissakin paikoissa pientä fiksattavaa onkin. Kun katsoo Sirpa Viitasen mielipidekirjoitukseen liitettyä karttaa, niin voisihan linjan 1 bussi ajaa Lännentien alas ja Lähdepellon jälkeen Isoarontien takamäen ylös?
Näin maallikon silmin.
Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) sai Varsinais-Suomessa sapiskaa, kun hän asettui vastustamaan seudun omaa kärkihanketta eli Turun tunnin junaa.
Länsi-Suomelle Saarikko tarkensi olevansa valmis hanketta kannattamaan, jos taloudelliset laskelmat osoittavat sen kannattavuuden. Hiljattain esitellyt laskelmat näyttivät vallan muuta.
Tunnin juna maksaisi noin 4 miljardia euroa. Se ei voi olla nyt prioriteetti, kun valtion rahaa tarvitaan kipeämmin muun muassa koulutukseen.
Saarikko käyttäisi rahaa mieluummin nykyisen rataverkon kunnostukseen. Keskustajohtaja suhtautuu myönteisesti myös Rauman henkilöliikenteeseen, koska maakuntia ei pitäisi kehittää vain keskuskaupunkien ehdoilla.
En malta olla käyttämättä tässäkin termiä iso kuva. 4 miljoonalla eurolla turvattaisiin henkilöjunaliikenne Rauma-Tampere-(Helsinki) ehkä kolmeksi vuodeksi.
Ja miljardihan on tuhat miljoonaa.
Palataan Lukkoon. Lauantain 6-3-voitto Turun Palloseurasta piti raumalaisjoukkueen Liigan kärkipaikalla. Lukko on tiukasti kiinni runkosarjan voitossa, joka olisi vasta toinen liigahistoriassa.
Runkosarjan ykköspaikka antaa pudotuspeleissä kotiedun kaikille kierroksille aina finaaliin saakka. Siksi sitä kannattaa tavoitella.
Runkosarjan pisteitä ei kuitenkaan pudotuspeleihin mukaan saa. Asetelmat ovat herkulliset, sillä syksyn alakanttiin pelanneet HIFK:n ja Kärppien miljoonamiehistöt ovat saamassa pelinsä raiteilleen.
Kovassa nosteessa on myös Porin Ässät, joka voi hyvinkin osua Lukon ensimmäiseksi vastustajaksi pudotuspeleissä. Täyttä ottelusarjaa eivät rakkaat viholliset olekaan koskaan ennen pudotuspeleissä keskenään otelleet.
Kauden ensimmäinen saavutus on muuten Lukolla pian plakkarissa: sijoittuminen kolmen kärkeen runkosarjassa varmistaa paikan ensi kauden euroliigaan.
CHL jakaa mielipiteet, mutta olisihan se hienoa juhlia euroopanmestaruutta!
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.