Rauman uuden kauppakeskuksen rakennuslupa on ympäristölautakunnan käsittelyssä tiistaina. Rakennuksen julkisivujen päämateriaali on corten-teräs, jonka ominaispiirre on samettipintaisuus.
– Lähtöajatuksena on ollut luoda muodon ja materiaalivalinnan kautta yhteys Rauman telakkateollisuuteen. Tähän ajatukseen liittyy mielikuvia esimerkiksi laipioiden kokoonpanojen suuntaan liikkuvista teräslevyistä, selittää arkkitehti Pekka Mäki.
Toki kauppakeskuksessa on myös pitsimäisyyttä, mikä "liittää rakennuksen modernilla tavalla Rauman pitsiperinteeseen".
* * *
Raimo Vahannolle myönnettiin Satakuntaliiton aluesuunnittelumitali hänen ansioistaan Meremme tähden -tapahtuman puuhamiehenä. Rotariprojektista kasvoi kansallinen, ja osin jopa kansainvälinen, ympäristöhanke.
Muistan, kun "Raikken" pojanpoika Topias laittoi kaarnapaatin kellumaan Syväraumanlahden rannalle kylmänä syyspäivänä vuonna 2011. Kaarnaveneitä annettiin kampanjan tukijoille tuolloin.
– Tästä se alkaa, maailman saastunein meri. Jätämmekö sen tällaisessa kunnossa jälkipolvillemme, kysyi Vahanto.
Hän on ainakin osansa tehnyt, että tulevaisuus olisi parempi. Ja projekti jatkuu. Yhdeksäs Meremme tähden, vaikuta paikallisesti -seminaari järjestetään Raumalla toukokuussa.
* * *
Lomautuksiin johtavia yt-neuvotteluja käydään BMH Technologyssa, joka on raumalaisen Hollmingin nykyinen pääbisnes.
Hollming osti lönnströmiläistä teollisuusperintöä edustavan BMH:n 2007. Epäonnisten Espanjan-bisnesten vuoksi Hollming joutui hakemaan BMH:lle rahoitustukea pääomasijoittajalta.
Hollmingin tuore 85-vuotishistoriikki palauttaa mieliin, että täpäriä paikkoja on ollut usein ennenkin. Entinen toimitusjohtaja Jorma Hovi kuvasi vuosia 1992–1997 eloonjäämiskamppailuksi, josta Hollming selvisi muun muassa Nokian osakkeitaan myymällä.
Ison tukun Nokian osakkeita Hollming sai vuonna 1988, kun se myi osuutensa Salorasta Nokialle.
Hollmingin rooli kännyköiden kehittäjänä ei taida olla enää nuoremmalle väelle tuttu juttu.
Mutta niin vain Hollming oli aikoinaan tv-tehdas Saloran pääosakas. Tuolloin Salora ja Nokia perustivat yhteisyrityksen, Mobiran, kehittämään mobiilipuhelimia. Niistä lähti yksi Suomen teollisuuden historian suurimmista menestystarinoista.
Uusi Nokia Hollmingista olisi tullut, mikäli Neuvostoliitto olisi pysynyt pystyssä vielä kymmenen vuotta. Tällaisen väitteen esittää konsernin omistajiin kuulunut entinen telakan toimitusjohtaja Aarno Mannonen.
Hänen mukaansa raumalaisilla oli suunnitteilla paljon uusia erittäin vaativia tutkimuslaivoja, kun idänviennin kultakausi päättyi Neuvostoliiton kaatumiseen.
Inkeri Hirvensalon kirjoittamassa historiikissa muistellaan idänkaupan erikoisuuksia. Moskovasta oli vaikea löytää paikkaa, jota ei olisi salakuunneltu. Hotellihuoneissa ja ravintolapöydissä, joihin ulkomaalaiset ohjattiin, oli mikrofonit vakiovarusteina.Yksi hollminglaisten kikoista oli pitää omat palaverinsa metrojunissa, joiden kuuntelua pidettiin epätodennäköisenä.
Kylmän sodan agenttitouhulta kuulostaa, mutta sellaista se oli.
Joitakin kertoja ehdin itsekin nuorena toimittajana Moskovassa vierailla. Kokeneemmat osasivat varoitella, ettei hotellihuoneessa kannata kauheasti neuvostosysteemiä arvostella.
Kaikille meille journalisteille oli myös selvää, että lehtijuttumme luettiin ennen kuin ne Suomeen välitettiin. Silloinkin, kun kyse oli vain harmittomista urheiluraporteista.
Kriittisemmät tarinat kirjoitettiin vasta kun oli kotiin päästy.
* * *
Lukija kysyi miksi Vuoden raumalainen -kilpailussa ei ollut mahdollisuutta äänestää muita kuin nimeltä mainittuja ehdokkaita.
Aiemmin muistutimme aina, että on mahdollisuus äänestää myös ehdokaslistan ulkopuolelta. Eiköhän se olisi mahdollista ensi vuonnakin.
Lopputulosta se ei tällä kertaa olisi muuttanut. "BB-Mira" oli niin ylivoimainen yleisön suosikki. Itse en Big Brotheria seuraa, mutta ohjelmaa katsoneet kertoivat Mira Ojalan pitäneen kovasti Rauman lippua korkealla lähetyksissä. Vaikka alkujaan euralainen onkin.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.