Eurajoen tulovero on Suomen pienimpiä, vain 5,36 prosenttia. Kevyemmin ei koko maassa taida verottaa kuin Kauniainen.
Rauman seudulla Eurajoki on ihan omassa sarjassaan. Rauman tulovero on 7,86 prosenttia, alueen muiden kuntien on yli 8 prosentin. Ja Pyhärannan peräti 9,11 prosenttia.
Ero on melkoinen, jo 30 000 euron ansiotuloilla toista tonnia enemmän käteen vuodessa.
Eurajoki on pärjännyt muita alhaisemmalla veroasteella, koska Olkiluodosta kertyy muhkeat kiinteistöverotuotot joka vuosi.
Yleinen kiinteistöveroprosentti, jota käytetään muun muassa tuotanto- ja teollisuusrakennuksiin, saa olla korkeintaan kaksi. Poikkeuksen muodostavat voimalaitokset ja ydinjätteen loppusijoituslaitos. Niistä saa periä jopa 3,1 prosentin kiinteistöveroa.
Olkiluodossa on valtava määrä TVO:n ja Posivan rakennuksia, joista saa periä korotettua voimalaveroa. Eurajoen kiinteistöverotuotto onkin asukasta kohti Suomen suurin: yli 2700 euroa.
Täksi vuodeksi 28 kuntaa kunta tarttui tähän mahdollisuuteen ja korotti voimalaitosten veroprosenttia. Niistä 15 teki sen ensi kertaa. Kyseisiin kuntiin suunnitellaan tai rakennetaan tuuli- ja aurinkovoimaloita.
RTK-Palvelun 50-vuotissynttäreillä viime syksynä julkistettiin firman uusi strategia, jota uuden toimitusjohtajan vedolla oli ahkerasti jumpattu. Strategia oli tiivistetty yhteen ruutuun, jossa toki oli paljon kuvia ja tekstejä.
Kuvan keskellä oli viisi työasuista henkilöä, jotka edustivat RTK-Palvelun toimialoja. Sitten oli ponnaripäinen kuudes tyyppi, joka kiikaroi kaukoputkella jotain.
Länsi-Suomen haastattelussa toimari Samuli Eskola oli kertonut, että RTK:lla on pöydällä muutama hyvin mielenkiintoinen vaihtoehto avauksista uusille alueille.
Viime viikolla uutisoimme, että se kuudes toimiala on rakennuttaminen ja projektinjohtopalvelut. RTK osti porilaisen Preponin. Sen pääomistajat jatkavat RTK:n mukaan töitä vanhaan malliin. Preponin Joonas Kekistä tuli tämän kuun alussa RTK-Palvelun johtoryhmän jäsen.
Viime vuonna Prepon teki 1,7 miljoonan euron liikevaihdolla 600 000 euron liikevoiton. Yhtiö työllisti yksitoista ihmistä.
Täydet tuvat lupaavat hyvää Lukon vihaajillekin, kirjoitin tällä palstalla helmikuussa. Silloin Lukon kotipelit Ässiä ja Tepsiä vastaan myytiin loppuun, ja hallissa oli hyvä tunnelma.
Väitin ilmiön lupaavan hyvää Rauman seudulle – myös heille, jotka eivät jääkiekosta piittaa. Tai peräti vihaavat Lukkoa.
Perustelin, että Lukon yleisömäärillä ja hallin fiiliksellä on urheilua laajempaa merkitystä siksi, että monet odottivat alkuvuotta pelon sekaisin tuntein. Kalliimpi ruoka, hurjat sähköhinnat ja korkeammat lainakorot olisivat voineet tehdä kuluttajat ylivarovaisiksi. Taantuma uhkaisi, ja työttömyys.
Kevätauringon lämmittäessä uskaltanee todeta, että pahin vältettiin.
Silmiini osui Kauppalehden juttu viime suvelta. Siinä paikallinen viihdemogulimme Riku Räsänen kertoi näin:
”Raumalaisena jääkiekko on mulle varmaan se lähin seurattu urheilulaji, mutta en käy juurikaan peleissä. Tuloksen katsominen ei ole niin tärkeää, mutta yleisömäärät katson. Siitä saa taas osviittaa, miten ihmisiä kiinnostaa palvelut täällä kaupungissa, mikä on se mulle tärkeä asia.”
Lukko-indeksi indikoi, että Rauman kesästä taitaa tulla hyvä.
Keskiolut R-kioskeihin! Niin vaadittiin kansalaisaloitteessa, jonka panivat liikkeelle musalehti Uusi Laulu ja huumorilehti Pahkasika vuonna 1980.
Muistan miten nuorena hihittelin, kun oikein televisiossa näytettiin miten rokkihemmot Mato Valtonen (Sleepy Sleepers) ja Martti Syrjä (Eppu Normaali) kävivät aloitteen eduskuntaan viemässä.
Se oli huumorilla heitetty vastaveto saarnamies Niilo Yli-Vainion järjestämälle mielenosoitukselle, jossa vaadittiin keskioluen myynnin palauttamista Alkoon.
Emme silloin uskoneet, että huumorista tulisi totisinta totta. Mutta niin vain 1990-luvun puolivälissä olutta alettiin myydä kioskeissa.
Viinit ruokakauppoihin. Suomalaisten enemmistö on ajatuksen takana, joten uusi hallitus ottanee asian valmisteluun.
Kaupan isot ketjut ovat hyvin valmistautuneet mahdolliseen muutokseen. Tallinnan Prismassa näkee millainen marketin viiniosasto voisi olla Suomessa. Kesko on tuonut viinejä maahan. Lidlin kotikentällä Keski-Euroopassa ruokakaupoista saa viiniä, ja viinaakin.
Posti oli pankki ennen vanhaan. Noin 25 vuotta sitten Leonia (entinen Postipankki) ei enää suostunut maksamaan Postin pyytämää korvausta pankkipalveluiden hoidosta. Pankkiyhteistyö loppui liki 500 postikonttorista.
Posti etsi kuumeisesti korvaavia tuloja, jotka turvaisivat työpaikat. Pääjohtaja Asko Saviaho ehdotti muun muassa Postin ryhtymistä viinakauppiaaksi.
”Miksei Posti voisi toimia Alkon sivupisteenä, jossa olisi erittäin pelkistetty alkoholivalikoima. Hyllyissä olisi vain kaksi valkoviinimerkkiä, kaksi punaviinimerkkiä, kossu ja yksi kotimainen marjaviini”, pääjohtaja visioi.
Tämä ei vielä ole toteutunut, mutta noutopisteitä Alkolla on toistasataa. Autokorjaamosta rautakauppaan, kyläpuodista huoltoasemaan, kahvilasta markettiin. Toimitusaika on normaalisti kaksi arkipäivää.
Rauman OKL:n hakijamäärät laskivat jonkin verran viime vuodesta. Luokanopettajakoulutukseen Raumalle haki tänä vuonna 825, mikä on satakunta vähemmän kuin viime vuonna.
Turkuun hakijoita oli tuplaten - ja mikä merkille pantavaa: saman verran kuin viime vuonna.
Sivusta seuraaja miettii oliko paljon julkisuutta saaneella lakkautusuhalla vaikutusta asiaan.
Rauman varhaiskasvatuksen ja käsityönopettajan koulutusten hakijamäärät pienenivät jonkin verran. Turkuun ei voi verrata, koska nämä on keskitetty Raumalle.
Lukon Antti Saarela teki sopimuksen Chicago Blackhawksin kanssa. Jos hän onnistuu pelipaikan joukkueesta ottamaan, kuinka mones Lukon kasvatti hänestä tulisi NHL:ssä?
Käsittääkseni kahdeksas. Jari Torkki, Tuomas Grönman, Janne Niskala, Ilkka Heikkinen, Iiro Tarkki, Antti Raanta ja Aleksi Saarela NHL-tilastoista löytyvät.
PS. Kunniaa lähtöseuroille: jääkiekkouransa Saarela aloitti Laitilan Jyskeessä.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.