Viikon varrelta: Euroviisut yhdistivät sen, minkä vaalit repi

Mitä tehdä Turkuhallille, kun ”Ratapihan areena” valmistuu? Sitä Turun kaupunki alkaa nyt miettiä toden teolla. Lähtökohtana on hallista luopuminen. Ellei ostajaa löydy, vaihtoehtona on purkaminen uuden maankäytön tieltä.

| Päivitetty

Ruotsissa juhlitaan nyt Loreenin toista euroviisuvoittoa. Kyllä kansa olis tietänyt...

Euroviisut ovat viime vuosina jääneet vähälle katselulle, mutta tällä kertaa piti valvoa aamuyöhön asti. Kisasihan Suomi voitosta vasta toista kertaa.

Voittoa ei tullut, mutta kakkostila on upea saavutus.

Viime viikolla meikäläisen somekuplassa näytti välillä siltä, että joka toisessa päivityksessä viitataan Käärijään. Ilmiöstä innostuivat yllättävät tahotkin, esimerkiksi verohallinto.

Toiset jurnuttivat, että huono biisi, tyhmät kisat, ennen oli paremmin ja niin edelleen.

Pointti on siinä, että heilläkin oli mielipide. Melkein kaikki tiesivät, että Ruotsi ja Suomi ovat euroviisujen suurimmat ennakkosuosikit.

Se alkaa olla harvinaista.

Jääkiekon MM-kisat on toinen yhtenäiskulttuurin voimissaan säilynyt pesäke.

Leijonien otteluita arvoturnauksissa katsoo suuri joukko ihmisiä, jotka eivät seuraa SM-liigaa tai tiedä missä NHL-joukkueissa suomalaiset pelaavat.

Tähänkin löytyy melkoinen porukka, jotka puhuvat Skoda-cupista, pitävät joutavana touhuna ja niin edelleen.

Vaan kylmäksi ei jätä.

Euroviisut ja MM-kisat yhdistävät sen, minkä vaalit repivät. Niin vaalivoiton saaneita porvaripuolueita kuin punavihreää blokkia äänestäneet toivovat, että Suomi voittaisi.

Kuningas Charles III sai viimein kruununsa. Kauan sai vuoroaan odottaa, 74-vuotiaaksi. Siinä iässä tavalliset palkansaajat ovat jo olleet keskimäärin toistakymmentä vuotta eläkkeellä.

Mielenkiintoista on nähdä, miten Britannian monarkian kansansuosio kehittyy. Yleistä hyväksyntää tarvitaan, sillä kuningashuoneen kustannukset veronmaksajille ovat kai yli 100 miljoonaa euroa vuosittain.

Eivätkä kuninkaalliset itse asiassa tarvitsisi veropuntia lainkaan, sillä ”firmalla” on valtava omaisuus. Suvulla on linnoja ja läänityksiä ynpäri Britanniaa.

Mitä tehdä Turkuhallille, kun ”Ratapihan areena” valmistuu? Sitä Turun kaupunki alkaa nyt miettiä toden teolla. Lähtökohtana on hallista luopuminen. Ellei ostajaa löydy, vaihtoehtona on purkaminen uuden maankäytön tieltä.

Turkuhalli, jolla on ollut monia sponsorinimiä, valmistui jääkiekon MM-kisoihin 1991. Se oli Suomen suurin ja komein.

Muistan, kun kävimme tekemässä Turun ylpeydestä Uuteen Raumaan lehtijuttua Jyrki Kankaan opastuksella. ”Mr Pori Jazz” oli pestattu Typhoonin (Turkuhalli) ohjelmajohtajaksi. Pitihän monitoimihalliin saada muutakin väkeä vetävää ohjelmaa kuin lätkämatsit.

Palautan mieleen, millainen Rauman kiekkopyhättö Äijänsuo samaan aikaan oli. Katettu tekojää, jonka palvelut rajoittuivat kahvi- ja nakkikioskeihin. Pukukoppeihin käveltiin kumimattoa pitkin taivasalla.

Lukon aloitteesta jäähallia ryhdyttiin laajentamaan. Hallia pidennettiin kahden kaaren verran. Pukuhuoneet ja punttisalikin saatiin saman katon alle. Istumapaikkoja tuli lisää puolen tuhatta ja baarikin rakennettiin. Laajennuksen virallisia avajaisia juhlittiin tammikuussa 1993.

Hankkeen liikkeelle saadakseen Lukko sitoutui maksamaan miljoonan markan luoton korot. Se lupaus oli viedä seuran konkurssiin, kun Suomi vajosi lamaan ja devalvaatio paisutti valuuttalainaa.

Olkiluoto 3:n sisarlaitos, Flamanville 3, valmistuu toistakymmentä vuotta myöhässä. Kaupallisen tuotannon oli määrä alkaa vuonna 2012. Nyt polttoaineen lataus on alkamassa. OL3:sta opimme, että siitä on vielä pitkä matka säännölliseen tuotantoon.

Pitkäksi menee hintakin. EDF:n viimeinen arvio oli 12,7 miljardia euroa.

Englantiin EDF rakentaa kahden EPR-reaktorin ydinvoimalaa. Hinkley Point C on ensimmäinen uusi ydinvoimala Britanniassa liki 20 vuoteen. Työmaalla ahertaa päivittäin yli 8000 ihmistä.

Framatomen valmistama reaktorin paineastia saapui Somersetiin maaliskuussa.

“Viikon varrelta poimittu: mainostetaan taas Rauman Gyytin bussireittejä! Miten reitit voi olla "piirretty" paremmiksi kuin ennen, jos toisaalla kulkee tyhjänä vartin välein suuntaan sun toiseen, ja toisaalla ei ollenkaan. Esimerkiksi Isoarontie ja Paroalho”, purnasi lukija.

Uusissa reiteissä on varmasti yksittäisiä heikennyksiä, mutta kokonaisuutena ne palvelevat selvästi paremmin kuin viime vuonna. Matkustajamäärät ovatkin nousussa.

PS. Sinnikkäät purnaukset bussilinjan 1 reitistä ovat tuottamassa tulosta. Kuten kerroimme sunnuntain Länskärissä, kaupunki on palauttamassa busseja Isoarontien loppupään lenkille.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut