Kävelimme Rauman keskustassa viikonloppuna, kun jouluvalot oli sytytetty. Joulukaupungin puitteet ovat kyllä kunnossa. Toistan vanhan väitteeni: idyllisempää joulukeskustaa ei tästä maasta löydy.
Ohjelman ja sisällön kanssa vielä tekemistä piisaa.
Tämän vuoden pääspektaakkeliksi valitun Joulevangeeljumin suhteen olen kahden vaiheilla.
Littipeukkua yritykselle. Uutta ja erilaista, ei sellaista ole missään. Mutta pieni pelko takaraivossa kolkuttelee. Onko se tarpeeksi ”populääri” saadakseen väen liikkeelle?
Kaveri puolestaan kertoi harmituksestaan. Joulunpyhinä keskustan ruokaravintolat ovat kiinni, myös tapaninpäivänä.
”Suunnittelin tarjoavani suvun joulupäivällisen ”ulkona”, mutta ei näytä onnistuvan. Ajatuksena oli välttää vaiva, tiskivuoret, väkisinkin syntyvä hävikki ja kantaa raha muutenkin hyvin menestyvien markettien sijasta ravintolayrittäjälle”, hän sanoi.
Tänne houkutellaan joulumatkailijoita, mutta missä he ruokailevat? Mikä sellainen joulukaupunki on, kysyi mies.
Rauman Gyyt, sellaisen nimen sai paikallisliikenteemme. Hyvä, kun lisättiin Rauman alkuperäisen ehdotuksen Gyytin eteen, niin on koot ja geet murrekieliopin mukaisesti oikein.
Nimeä tärkeämpää on suuri toiminnallinen muutos.
Tutustuin taustaselvitykseen, jonka perusteella uusia bussilinjoja on kartalle piirretty. Perusteelliselta työltä vaikutti.
Haastavaltakin, sillä kuten raportissa sanotaan: "paikallisliikenteen imago on nykyisin heikko raumalaisten keskuudessa. Paljolti tyhjänä kulkevien bussien koetaan rumentavan kaupunkikuvaa, eikä niiden käyttö ole houkuttelevaa".
Kuten Länsi-Suomi viime viikolla kertoi, on linjoja on suoraviivaistettu ja vuorovälejä tihennetty. Bussit alkavat kulkea entistä pidempään arki-iltaisin ja lauantaisin sekä nykyistä useammin myös sunnuntaisin.
Kuvaava oli tämä vertailu: nyt ajetaan 300 000 kilsaa vuodessa, jatkossa noin 800 000 kilsaa.
Josko nyt matkustajamäärät kääntyisivät nousuun? Ne kun ovat laskeneet vuosi vuodelta, jo pitkään.
Vanhassa Raumassa on julkisessa myynnissä liki 1400 neliötä liikekiinteistöjä. Niin Länskäri uutisoi edellisviikolla.
Kuten jutussa mainittiin, Vanhan Rauman kehittämistä hankaloittaa kaavauudistus, joka on ollut työn alla vuosikaudet. Lähiaikoina pitäisi vihdoinkin kuulua asiasta. Toivottavasti järki voittaa ja sivukatujen liiketiloja saa muuttaa asunnoiksi.
Kaupan rakennemuutos näkyy kaikkien kaupunkien keskustoissa. Jopa Helsingissä. Hesari tiesi hiljattain kertoa, että pääkaupungin ydinkortteleissa noin 16 prosenttia liiketiloista oli tyhjillään. Helsingissä kauppaa on siirtynyt kauppakeskuksiin ja verkkoon.
Emerituspiispa Eero Huovinen kävi viime viikolla Raumalla katsomassa suosikkijoukkueensa Lukon ottelua. Hän sanoi näkevänsä kirkon tulevaisuuden valoisana, vaikka jäsenkadosta kovasti puhutaan.
”Kuinka monella firmalla on Suomessa 65 prosentin markkinaosuus”, Huovinen esitti retorisen kysymyksen.
Lukon bisnesklubilla Huovinen kertoi porilaisvitsin, joka löytyy myös Stadin kundin tuoreesta muistelmakirjasta Sielujen puolustaja, piispana Helsingissä.
Raumalla haettiin uimahallin valvojaa. Hyviä ehdokkaita oli, eikä eroja meinannut löytyä.
”Viimeinen kysymys kuului: Tiedätkö, miten porilainen pelastetaan? Yksi onneton ei tiennyt. Hän sai paikan”, hauskuutti Huovinen.
En malttanut olla kertomatta Huoviselle Rauman entisestä kirkkoherrasta. En Oiva Tuomisesta, jonka piispa kirjassaan mainitsee, vaan Henry Liivolasta. Ulvilalaislähtöiseltä mieheltä kysyttiin kerran Äijänsuolla kannattaako hän Lukkoa vai Ässiä.
Liivola vastasi, että vakaumuksellisena kristittynä hän ei voi Lukkoa kannattaa. Kirkkoherran kun pitää olla aina heikomman puolella.
Oletko katsonut jalkapallon MM-kisoja? Kysymyksessä on uudenlainen sävy. Ennen tiedusteltiin kiinnostavatko kisat, onko ollut aikaa katsoa tai miltä pelit ovat mielestäsi näyttäneet.
Nyt lisämerkityksenä on: kehtaatko katsoa? Jotkut kun ovat kertoneet boikotoivansa Qatarissa järjestettävää turnausta.
Muuan tuttu mies kysyi pitäisikö painostaa kisat Qatariin antanutta futisliitto Fifaa sen sponsorien kautta. Suurimmat yhteistyökumppanit ovat Adidas, Coca-Cola, Wanda, Hyundai-Kia, Qatar Airways, Qatar Energy ja Visa. Sponsorien kaikkoaminen voisi vaikuttaa.
Vaan käytännössä tuskin. Siinäkin teoreettisessa mahdollisuudessa, että kuluttajaboikotti jotenkin myynneissä näkyisi, löytyisi Fifalle uudet kumppanit tilalle.
Ja toisin kuin ehkä luulemme: koko maailma ei suinkaan näe Qataria (tai mahdollista tulevaa kisaisäntää Saudi-Arabiaa) samalla tavalla kuin me länsieurooppalaiset.
Katsojatilastoissa ei boikotointia vielä huomaa. Sunnuntai-illan Espanja-Saksa-ottelu tavoitti suurimman tv-yleisön Suomessa viime viikolla. Hyvin näyttävät katsojia keränneen kaikki matsit, joissa on pelannut vähintään yksi penkkiurheilijoille tuttu maajoukkue (Brasilia, Argentiina, Englanti, Ranska, Hollanti jne.).
Lukon pitkäaikainen valmentaja Esko Sahlstedt kuoli viime viikolla 77-vuotiaana. ”Killeri” Sahlstedt oli Lukon päävalmentaja, kun asuin Tampereella. Rahoitin toimittajaopintojani senttaamalla lehtiin muun muassa Lukon ja Ässien vieraspeleistä.
Kaivoin esille miten raumalaisjoukkue tuolloin Hakametsässä pärjäsi. Tappara-Lukko 4-5 ja, 5-2, 6-3 ja 7-6 ja sekä Ilves-Lukko 5-7, 11-3, 3-1 ja 5-6 ja.
Tehtiinpä silloin paljon maaleja! Nykyisin yleisin lopputulos taitaa olla 2-1.
Museoiden nykymeiningistä oli juttu viime viikonloppuna. Raahen museossa on näköjään orvokki, jonka kuningatar Marie Antoinette lähetti rakastajalleen, kreivi Hans Axel von Fersenille, kuultuaan mestaustuomiostaan.
Tarkkaavainen lukijamme vinkkasi, että kyseinen rakastaja omisti Eurajoella Vuojoen kartanon 1781-1810. Rahvas kivitti kreivin kuoliaaksi Tukholmassa kesällä 1810.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.