Rauman seudun väkikato huolettaa, ja syystäkin. Menetämme nuorta ja aktiivista väkeä isompiin kasvukeskuksiin.
Siksi ilolla tervehdin kunnanjohtaja Vesa Lakaniemen kertomaa, että Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Eurajoen väkiluku kasvoi viime vuonna 82:lla. Eurajokelaisia oli vuodenvaihteessa 9454.
Eurajoella iloittiin myös Suomen Kuvalehden jutusta, jossa listattiin Suomen kunnat elinvoiman, väestön ja talouden perusteella.
Ydinvoimaklusterin vahvalla vedolla Eurajoki on noussut SK:n rankingissa jo viidenneksi. Neljä vuotta sitten Eurajoki oli yhdeksäs.
Ihan huonosti Raumallakaan ei mene, vaikka asukasmäärä on hiljalleen hiipunut reiluun 39 000:een. Viiden tähden kunnaksi Kuvalehti Raumankin arvioi.
Kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen tosin on sitä mieltä, että Raumasta pitäisi puhua 80 000 asukkaan palvelukeskuksena.
Esimerkiksi lainaa asukasta kohti Raumalla on suunnilleen saman verran kuin Eurajoella, ja kumpikin on maan pienimmästä päästä.
Rauman taloudesta puheen ollen: kaupunkilaisia ymmärrettävästi ihmetyttää, että ensin kerrotaan Rauman tehneen liki 20 miljoonaa euroa ylijäämäisen tilinpäätöksen – ja vähän myöhemmin aloittavan yt-neuvottelut.
Yllättävän hyvä vuositulos oli isolta osin tuulen tuomaa. Valtio jakoi kunnille enemmän koronarahaa kuin ne tarvitsivat. Rauma siirsi fiksusti 15 miljoonaa euroa poistoihin, joilla katetaan Karin kampuksen rakentamiskustannuksia kymmenien vuosien ajan.
Mutkat suoriksi vetäen voi kuvata Rauman käynnistävän yt-menettelyn varmuuden vuoksi, kun koronatilanteen kehitystä on hyvin vaikea ennakoida.
Rauman kaavoitusjaosto käsittelee tiistaina Tikkalan alueen kaavamuutosta (LS 20.3.). Suunnitelmista on tässä lehdessä silloin tällöin uutisoitu.
Mielenkiintoisinta uudessa kaavassa on Lonsin kentän osoittaminen asuntorakentamiselle. Urheilualueelle mahtuisi neljä erillispientaloa ja kolme omakotitaloa.
Kentällä on monta nimeä, riippuu minkä ikäiseltä kysyy.
Toiset muistavat sen Lukon kenttänä, jossa Lukko voitti ensimmäisen miesten SM-mitalinsa jääkiekossa (hopeaa 1961). Minulle se on Tehtaan kenttä, siellä aloitin potkupallourani Hakrien nappulaliigassa ja junnuissa.
Tänään Lonsin kenttää on ehkä vaikea hahmottaa urheilupyhätöksi. Katsomo ja paviljonki purettiin aikoja sitten, eikä kenttää ole vuosiin juuri käytetty.
Nostan peukkua sille, että kaavaan on merkitty Lukonpuisto ja Repolanpuisto muistuttamaan paikallishistoriasta.
Tasmanian-lautat rakennettaneen sittenkin Rauman telakalla, kerroimme viime viikolla. Yhdeksän kuukauden pohdinnan jälkeen australialaispäättäjien oli uskominen, ettei näitä kahta laivaa kotimaasta vaan voi tilata.
Ymmärrän, että halusivat senkin kortin katsoa. Tasmanialainen Incat on nopeiden ja keveiden katamaraanien rakentajana maailmankuulu, mutta koronakriisin vuoksi tilauskirja on ohut.
TT-Line on ostamassa kaksi uutta autolauttaa Australian ja Tasmanian väliseen liikenteeseen. Laivareitti kulkee pahamaineisessa Bassinsalmessa, joka tunnetaan kovista keleistä. Siksi reitille halutaan yksirunkoisia vahvoja aluksia.
Riitta Granroth työskentelee Rauman kirkkoherran viransijaisena vappuun saakka. Siitä eteenpäin virassa tuuraa Hannu Tomperi.
Seurakunnan luottamushenkilöt valitsevat uuden kirkkoherran huhtikuun 15. päivänä.
Kirkkoherra Henry Liivola jää eläkkeelle virallisesti vasta toukokuun lopulla, mutta hän piti lähtösaarnansa edellispyhänä ja pitää nyt lomat ja kertyneet vapaat pois.
Onko Bryssel kaiken arvostelun ulkopuolella, kysyi lukija, joka ihmetteli miksei Belgian koronakuolemista kerrota. Belgiassa on kuollut koronaan 195 ihmistä 100 000 asukasta kohti. Se on enemmän kuin esimerkiksi USA:ssa.
Belgia olisi hyvä varoittava esimerkki, totesi lukija. Se pitää paikkansa.
Belgia ei muuten ole Euroopan kärkimaa tässä tilastossa. Tshekin luku on 230 ja Slovenian 205. Belgian kannoilla ovat esimerkiksi Unkari 189 ja Britannia 186.
Suomen vastaava luku on 15. Maailmantilastossa olemme sijalla 108. Onneksi.
Suomen muotoisen pilven alla, laulaa Arttu Wiskari hittibiisissään. Meikäläiselle tuli uutena (tai sitten unohdettuna) tietona, että on myös Suomen muotoinen järvi.
Neitokainen Metsähallituksen mailla Kittilässä on todellakin maamme muotoinen. Jumalan tai edes luonnon muovaama erikoisuus se ei ole, vaan ihan ihmisen tekoa.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.