Aloitetaan lukijan kysymyksellä aluevaaleista. Pelin henki on sama kuin eduskuntavaaleissa. Siksi Länsi-Suomen vaalikoneessa pyydetään valitsemaan oma kunta, jotta kone näyttäisi oikean hyvinvointialueen kysymykset ja ehdokkaat.
Länsi-Suomen tärkeimmällä levikkialueella Pyhäranta, Laitila ja Uusikaupunki kuuluvat Varsinais-Suomeen. Rauma, Eurajoki, Eura ja Säkylä puolestaan kuuluvat Satakuntaan.
Saisiko tarkennuksen mistä on loppupeleissä kysymys, pyysivät lukijamme nimimerkillä ”73 v pappa- ja mammakerholainen”. Saa toki, vaikka asiaa on viime viikot kovasti esillä yritetty pitää.
Kyse on siitä, että kaikki päätösvalta sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista siirtyy pois kunnilta. Ensi vuoden alusta alkaen alueet tekevät kaikki päätökset.
Sen takia olisi hyvä, että aluevaltuustoihin äänestettäisiin edustajia kaikilta seutukunnilta. Isona vaarana on, että valta keskittyy vahvasti Turkuun ja Poriin.
Jokainen saa äänestää ketä haluaa. Tai olla äänestämättä.
Suosittelen kuitenkin vakavasti harkitsemaan löytyikö omalta seudulta ehdokasta, jolle voisi äänensä antaa.
Maaliskuun alussa uudet aluevaltuustot kokoontuvat ensi kertaa. Silloin päätetään perustaa aluejohtajan virka.
Aluejohtajista tulee aikamoisia pamppuja. Varsinais-Suomen hyvinvointialueelle siirtyy yli 20 000 työpaikkaa. Yrityksistä vain S-ryhmä työllistää Suomessa eniten ihmisiä.
Satakunnassa alueen palkkalistoille siirtyy noin 10 000 työntekijää kunnista ja kuntayhtymistä. Yrityskentällä enemmän työpaikkoja on vain S-ryhmällä, Postilla ja OP-ryhmällä. Kesko on Satakunnan kanssa samaa kokoluokkaa.
Aluejohtajan johtoryhmän avainhenkilöitä Satakunnassa linjajohtajat. Yksi vastaa lasten ja nuorten, toinen työikäisten ja kolmas ikäihmisten palveluista koko maakunnassa.
Aluevaltuusto päättää isot asiat, mutta käytännössä johtoryhmällä on paljon vaikutusvaltaa. Ihan niin kuin kaupunginjohtajalla ja toimialajohtajilla Raumalla. He valmistelevat asiat ja tekevät päätösehdotukset.
Suomi ja Ruotsi ovat yhdessä hankkimassa uusia jäänmurtajia ja RMC haluaa niitä rakentaa. Niin on tässäkin lehdessä kerrottu. Suunnittelussa on tiukat vaatimukset: uusien murtajien päästöt 70 prosenttia pienemmät kuin Urho-luokan murtajissa, niiden tulee avata 32 metriä leveää ränniä ja kestää kovassa käytössä 50 vuotta.
RMC korostaa julkisten hankintojen roolia teollisen menestyksen keihäänkärkinä. Murtajahanke palauttaisi meriklusterien arktisen osaamisen globaaliin johtoasemaan, visioi RMC:n myyntijohtaja Mika Laurilehto kirjoituksessaan.
Päästöjen kannalta keskeinen kysymys on millä laivat kulkevat. Erityisen haastavaksi vastaamisen tekee murtajien pitkä käyttöikä. Ympäristövaatimukset voivat kiristyä ja uusia käyttövoimaratkaisuja kehitetään.
"Muutoksen ennakoiminen on vaikeaa. Päästötavoitteisiin pääseminen edellyttää kuitenkin päätöksien tekemistä nyt", toteaa Laurilehto.
Tänään parhaina ratkaisuina pidetään biopohjaisia polttoaineita ja akkuteknologiaa. Niitä hyödynnetään Wasalinelle rakennetussa autolautassa.
Laurilehdon mielestä lyhyillä reiteillä ja rannikkovesillä liikennöivien alusten tulevaisuus paikallisesti tuotettavissa ja käytettävissä polttoaineissa. Se luo myös paikallisen kysynnän, mikä tekee energiantuotannon investoinneista kannattavia ja pitää liikkuvan rahavirran kotivesillä.
Minne hävisivät vuodet 2020 ja 2021, kysyi Annamari Sipilä Helsingin Sanomien kolumnissaan. Tuntuu, että kaikki on ollut yhtä koronamössöä. Elämän normaalit rytmittäjät matkoineen ja juhlineen ovat poissa.
Omaa päiväkirjaansa selatessaan Sipilä koki ahaa-elämyksen. Ei elämä pelkkää koronaa olekaan ollut. Tässähän on eletty hyvää tasapaksua elämää.
Tärkeä havainto. Paljon hyvää ja hienoa on koettu koronakriisin aikanakin. Monia perusasioita ja omaa lähipiiriä oppi arvostamaan entistä enemmän.
Ja olihan niitä harvinaisia huippuhetkiäkin. Meikäläiselle ikimuistoisia ovat ainakin Huuhkajien ensimmäinen voittopeli arvokisoissa ja Lukon suomenmestaruus. Isoja olivat tunteet, vaikken kumpaakaan paikan päälle päässyt todistamaan.
Ässien rahat voivat loppua tammikuussa, kirjoitti Satakunnan Kansan urheilutoimituksen esimies Harri Laiho kolumnissaan. Hän arveli, että akuutissa hädässä katse kääntyy Porin kaupunkiin. Voisiko se antaa hätäapua liigaseuralle?
Laihon mukaan Ässät voisi säästää lopettamalla kauden kesken. Suljetusta Liigasta joukkue ei siinä tapauksessa putoaisi.
Omistajan puoleen Liiga-Ässien on vaikea kääntyä, koska pääomistaja on Ässien junioriyhdistys. Maksajia olisivat siis käytännössä junnupelaajien vanhemmat.
Rakentava ratkaisu olisi se, että Ässät antaisi parhaat pelaajansa Lukolle loppukaudeksi. Korvausta vastaan toki.
Lukko on kovasti etsinyt paria kolme vahvistusta voittoputkessa porskuttavaan porukkaansa, jolla on kaikki mahdollisuudet taistella jälleen suomenmestaruudesta. Ässien kausisen sijaan päättyy taas lähes pomminvarmasti runkosarjaan.
Siinä olisi maakuntahenkeä, jota usein peräänkuulutetaan.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.