Viikon varrelta: Kannattaisiko Rauman ostaa kouluparakkeja itselle?

Rauman kaupunginhallitus pohtii tänään maanantaina miten rahat saadaan riittämään, kun kaupunginvaltuusto viikko sitten torppasi keskeisiä osia pitkään ja hartaasti valmistellusta VVR-säästöohjelmasta.

| Päivitetty

Rauman kaupunginhallitus pohtii tänään maanantaina miten rahat saadaan riittämään, kun kaupunginvaltuusto viikko sitten torppasi keskeisiä osia pitkään ja hartaasti valmistellusta VVR-säästöohjelmasta.

Kaupunginjohtajan esitys sisältää muun muassa tällaisia toimenpiteitä: uusi paloasema tehtäisiin kiinteistöleasingilla, Uotilassa rakennettaisiin ensin liikuntasali ja päiväkoti ennen koulua sekä pääterveysaseman uudistamisesta neuvoteltaisiin sairaanhoitopiirin kiinteistöyhtiön kanssa.

Uuden Nanu-Järvelän koulun investoinnista pyrittäisiin säästämään viisi miljoonaa, ja velvoitteeksi tulisi selvittää eri väistötilojen lunastus kaupungille.

Nanun koulun molemmin puolin on tuotu runsaasti parakkeja, joista kootut koulurakennukset näyttävät ihan asiallisilta. Niiden vuokriin vain palaa turkasesti rahaa. Saattaisi olla fiksua ostaa osa niistä kaupungille.

Viipalekoulusta puhuttiin, jos oikein muistan, kun oman opintieni aloitin. Kuuluin Lensun koulun ensimmäisiin oppilaisiin.

Yhden sortin parakkikoulu sekin oli, ja kauan ajoi tehtävänsä. Nyt se onkin Rauman pitkällä purkulistalla.

Lämpimiä parakkimuistoja on myös Helistöstä, Monnan kuoppien rannalta. Seuramme Rauman Kisa-Veljet teki sinne oman harjoituskentän. Huoltorakennuksen virkaa teki Olkiluodosta ydinvoimalatyömaalta tuotu parakki.

Kyllä oli mukavaa, kun lauantaina jäisellä hiekalla tai lumisohjossa hikoiltujen treenien jälkeen pääsi saunaan. Ja sitten katsomaan telkkarista Englannin liigaa.

Kaukaisista nuoruuspäivistä saakka me jalkapalloihmiset olemme toivoneet, ja välillä uskoneetkin, Suomen pääsevän vielä joskus MM- tai EM-kisoihin.

Viime perjantaina sain olla Helsingissä paikan päällä todistamassa sukupolvien unelman toteutumista. Olihan se hieno hetki. Tiedän kuinka paljon Huuhkajien menestys merkitsee monille ystävilleni, jotka ovat tehneet pitkän päivätyön suomalaisen futiksen eteen.

Monet kysyivät seuraavana iltana Äijänsuolla, että miltä tuntui. Suunnilleen tältä:

Tuota Kentan biisiä soitetaan tukholmalaisen Hammarbyn matseissa, ja se on Bajen-faneille kovin rakas.

Nyt jännitetään EM-arvontaa. Jos rouva Fortuna on kuulolla, niin tässä toive: kisakaupungeiksi Lontoo ja Glasgow, Suomen vastustajiksi Englanti, Kroatia ja Skotlanti.

Arvontakaavio lukuisine reunaehtoineen on niin monimutkainen, etten ole varma onko tuo toive mahdollinen.

Huuhkajien monikulttuurisuus on nostettu esille. Tähtivahti Lukas Hradecky syntyi Slovakiassa (ja kasvoi Turussa), Tampereella syntyneen Glen Kamaran vanhemmat ovat Sierra Leonesta, Pyry Soirin isä on nigerialainen, Tomas Lam syntyi Hollannissa, Robert Taylorin isä on britti ja niin edelleen.

Mutta yllättävän paljon on myös suomenruotsalaisia. Tähän ryhmään voidaan tietääkseni laskea kapteeni Tim Sparv, Albin Granlund, Simon Skrabb, Fredrik Jensen, Benjamin Kjällman ja myös Kasper Hämäläinen.

Monipuoliseksi lihataloksi mielii pahassa talouskurimuksessa rimpuillut HKScan. Uusi toimitusjohtaja, laitilalainen Tero Hemmilä, kertoi Talouselämän haastattelussa HKScanin suunnittelevan uusien raaka-aineiden käyttöä ja myös kokonaan lihattomien vaihtoehtojen lisäämistä valikoimaan.

- Yhtiö ei kykene rakentamaan kasvua vain nykytuotteiden perustalle. Pitää löytää uusia suuntia, vaikka siipikarjan ja aterioiden myynti kasvavatkin, sanoi Hemmilä.

Voi, voi, että Rantasta nyt harmittaa kaupunginvaltuuston VVR-päätös, vielä viikko jälkeen valtuuston kokouksen voivotellaan Länsi-Suomen sivulla väärästä päätöksestä, antoi lukija palautetta.

Totean vain, kaupungin talousjohtajaa siteeraten, ettei nyt päätetyllä paketilla Rauman talous vielä tasapainoon tule. Ei, vaikka tuloveroprosenttia nostettiin.

Siksi Rauma käynnistää varmasti VVR 2-ohjelman.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut