Kasitien uusi linjaus Eurajoella ja uudet risteysjärjestelyt Laitilassa ovat ajankohtaisia puheenaiheita. Ovat olleet liian pitkään. Nämä tiejutut kun edistyvät hitaasti. Isoissa hankkeissa tarkoituksena on saada liikenne, siis ihmiset ja tavarat, kulkemaan nopeammin ja turvallisemmin paikasta toiseen. Enemmistö voittaa, mutta jotkut aina vähän häviävät.
Tällaisia funtsin ajaessani takaisin Raumalle edellisviikolla Laitilasta, jossa paikalliset päättäjät tapasivat elinkeinoministerin. Yritin hahmottaa miten erilainen Raumakin olisi, jos kasitien linjausta ei olisi muutettu.
Näissä mietteissä oli myös hyvin henkilökohtainen sivujuonne.
Kaupunki pakkolunasti kotitalomme, koska se oli jäämässä moottoritien alle. Niin perheessämme tarina on tavattu kertoa.
Tarkalleen ottaen kyse oli vain kasitien nelikaistaistamisesta Samppusissa. Liian liki lapsuudenkotiani tie kumminkin olisi tullut.
Niinpä kaupunki antoi vanhemmilleni tontin uudelta Äyhönjärven alueelta talon paikaksi.
Liikennesuunnitelma oli osa Rauman yleiskaavaa, joka hyväksyttiin 1969. “Moottoritien” osalta suunnitelma jäi toteuttamatta. Rahaa kai puuttui, milloin kaupungilta, milloin valtiolta.
Parikymmentä vuotta myöhemmin päätettiin kasitien uudesta linjauksesta ja eteläisen eritasoristeyksen paikasta. Töihin ryhdyttiin 1991. Remontin valmistuttua pätkä valtatietä muuttui kaupungin kaduksi.
Ottilan uusi asuinalue jäi samalla syntymättä. Kasitien ja Pitkäjärven väliin olisi saatu pientaloja, ja ehkä matalia kerrostalojakin, noin 1500 asukkaalle. Niin kertoo Yrjö Virtanen tässä Westmedian arkistohelmessä:
Kasitien vanhaa ja nykyistä linjausta puolestaan voi vertailla vaikka tästä mainiosta uudesta vanhojen karttojen palvelusta:
https://vanhatkartat.fi/#13.24/61.10302/21.50169
Enemmistö tässäkin voitti. Liikenne sujuvoitui, kolarit vähenivät. Asuntoja on riittänyt, kun Rauma lakkasi kasvamasta siihen tahtiin kuin 50 vuotta sitten ajateltiin.
Lapselle ei traumoja jäänyt. Uusi koti oli paljon parempi, sisävessa, suihkut ja kaikki. Sekä turvallisemman tuntuinen koulumatka, kun rekat eivät jyränneet pimeässä satasta ohi.
Mainitusta liikenneselvityksestä paljastui muuten, että Raumalla kuoli 1960-luvulla liikenteessä 41 ihmistä - eikä luvussa ole edes silloista maalaiskuntaa mukana!
Eurajoen houkuttavuus kasvaa, jos Pori nostaa tuloveroprosenttiaan, sanottiin Satakunnan Kansan pääkirjoituksessa.
Eurajoki on jatkamassa 18 prosentin tuloverolla, Pori puolestaan nostamassa 20,75:een. Voisi tosiaan ajatella, että jollekin tulee mieleen muuttaa Porista Luvialle, joka kuntaliitoksen ansiosta hyötyy Olkiluodon muhkeasta veropotista.
Rauman kaupunginvaltuustossa äänestetään tänään tuloverosta. Esitys on nykyinen eli 21 prosenttia, kokoomus yrittää puolen prosenttiyksikön pudotusta.
Jos raumalainen keskituloinen kahden palkansaajan perhe muuttaa Eurajoelle, verosäästöä tulee noin 1500 euroa vuodessa.
Olkiluodosta puheen ollen: kolmannen ydinvoimalan työmaan vahvuus oli syyskuun lopussa noin 1500 ihmistä. Moisen “armeijan” palkka- ja muut kustannukset kun yhteen räknää, niin suuresta summasta puhutaan. Jotkut nukkuvat ehkä yönsä huonosti.
Siinä käsityksessä olemme, että viivästymisen jättilaskun kuittaavat ranskalaiset. Teollisuuden Voiman johto odottaa saavansa laitostoimittajalta 400 miljoonan euron korvauksen, kun OL3:n säännöllinen sähköntuotanto alkaa helmikuussa 2022.
P.S. Loppuun vielä linkkivinkki. Täällä voi seurata miten sahaa rakennetaan sellutehtaan viereen Raumalla:
https://ls24.fi/web-kamerat/rauman-sahaprojekti
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.