Kuninkaankadun ja Kauppakadun alkupäät ovat taas kävelykatuja, kolmen viikon ajan. Voisiko kävelijä olla kingi Vanhan Rauman tärkeimmillä kauppakaduilla myös parhaan kesäloma- ja matkailukauden jälkeen?
Siitä on kiistelty niin kauan kuin olen Raumalla toimittajan töitä tehnyt. Eli pitkään.
Kävelykatukokeilut aloitettiin Vanhan Rauman tärkeimmillä ostoskaduilla 1970-luvun puolivälissä.
Keskustelu kävelykaduista alkoi jo paljon aikaisemmin. Rauman asemakaava-arkkitehti Reino Joukamo kertoi Länskärille kesällä 1969, että suunnitelmia on tehty. Ajatus oli, että ”rauhoitettaisiin alue torilta keskuskioskin aukiolle”.
Joukamo kertoi, että ”liikemiehet ovat pontevasti vastustaneet” ajatusta.
Jalankulkijoille pyhitettyjä katuosuuksia oli Raumalla jo 50 vuotta sitten. Joukamo puhui Äyhöjärven ja Kourujärven asuntoalueista, joilla rakentaminen oli tuolloin käynnistymässä.
Ainakin minulle tämä tieto tuli yllätyksenä.
Äyhöjärven pientaloalueen läpi kulkeva kevyen liikenteen väylä, Poltlan papan polku, on minulle hyvin tuttu. Kävelykatuun en sitä ole ikinä yhdistänyt.
Sama Kourujärvellä, josta löytyy muutama vastaava pyörätien pätkä.
Sivuhuomiona vielä: en ymmärrä miksi Äyhöjärven alueesta piti myöhemmin ruveta puhumaan Lajona.
Reino Joukamo oli Rauman ensimmäinen asemakaava-arkkitehti. Hän hoiti virkaa 1964-1986.
- Joukamo vaikutti osaamisellaan, näkemyksellään ja taistelutahdollaan keskeisesti siihen, että Rauma on edustava esimerkki suomalaisesta kaupunkikulttuurista ja sen kehityksestä, kirjoitti Ulla Räihä Joukamon muistokirjoituksessa neljä vuotta sitten.
Vanhan Rauman lisäksi kaupungissa on edustavia, yhtenäisiä asuinalueita 1900-luvun jokaiselta vuosikymmeneltä. Räihä lisäsi, ettei vanhan säilyttäminen estänyt Rauman kehittymistä.
Suojelusta puheen ollen, meikäläisen on vaikea ymmärtää miksei valkoposkihanhia saisi häätää häätää ihmisten (erityisesti lasten) vapaa-ajanviettopaikoilta kuten urheilukentiltä, uimarannoilta, lenkkikentiltä, puistoista ja matkailukohteista.
Ei kyseinen lintulaji mitenkään harvinaiselta tai uhanalaiselta vaikuta, kun näin pienessä kaupungissa sitä näkee satamäärin harva se päivä.
Pahan ilman lintu, merimetso, on niin ikään tuttu näky Raumalla. Ikävä kyllä.
Merimetsot ovat rohmunneet kalaa ja sotkeneet saaria Raumanmerellä jo pidempään. Nyt ne ovat lähempänä kaupunkia kuin koskaan.
Suomen ympäristökeskuksen tutkija vahvisti Satakunnan Kansalle, että Järviluodoissa, Hansklopissa ja Mansikkakarissa on yli 2000 merimetson pesää.
- Kun Rauman yhdyskunnissa on nyt noin 4 000 merimetsoa, joilla on pesässään ehkä kaksi poikasta, on lintuja kohta 6 000 ja ylikin. Pian niitä voi olla 10 000. Lintumäärä syö yksin päivässä ainakin 4 500 kiloa kalaa. Parissa päivässä se on enemmän kuin vuosisaalis, ammattikalastaja Jarno Aaltonen sanoi SK:n haastattelussa.
Saarten nimet ovat tuttuja muillekin kuin veneilijöille. Järviluodot ja Hanskloppi ovat Rauman sataman vaihtoehtoisia tulevaisuuden laajenemissuuntia.
Hämmästyin tutkimuksesta, jonka mukaan joka yksi kolmesta suomalaisesta jättää aamupalan väliin. Itse en kyllä olisi työ- ja toimintakykyinen ilman vähintään kevyttä aamiaista.
Vastaajista puolet kertoi, että aamupalan nauttimista helpottaisi, jos he heräisivät aikaisemmin.
Ei mulla muuta.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.