Kirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaat julkistettiin viime viikolla. Valinnan tekee tuttuun tapaan yksi henkilö. Tällä kertaa ”diktaattorin” valtuus on annettu piispa Mari Leppäselle, joka on aloittanut kuuden romaanin luku-urakkansa.
Rauma on yksi ehdokkaista. Siis turkulaiskirjailija Iida Rauma.
Raumalaiskirjailija Tapio Koivukarille monet raumalaiset ovat vuosien varrella ehdokkuutta toivoneet. Yksi heistä on entinen kirkkoherramme ja kansanedustajamme Raimo Vuoristo.
”Tapio on kirjailijana ilman muuta Finlandia-luokkaa”, sanoo Vuoristo.
Tämän mielipiteensä hän lupaa tuoda vahvasti julki tänään maanantaina Rauman seurakunnan iki-ihmisten päiväkerhossa, jota Vuoristo vetää. Koivukari tulee vanhan rippipappinsa tenttiin. Paikalle oli saapunut 130 yli 70-vuotiasta.
Vuoriston mielestä Koivukarin uusin romaani Sataman laulu ei kuitenkaan yllä Finlandia-kategoriaan.
”Huldalle omistettu Ariasman-valaanpyyntikirja olisi minun ehdokkaani. Kuitenkin Tapion kirjailijan ja kertojan ominaisuus on parhaimmillaan saaristo-trilogiassa. Vertaan sitä Linnan Pohjantähti-sarjaan. Tunnistan Linnan ymmärrettävästi "väsähtäneen" kolmannessa osassa. Tapio vyöryttää saaristolaiselämän huikeaan loppuun Unto Koskelan runoon Purjeet sumussa. Yksittäisissä kirjoissa mielestäni Tapio on kerronnaltaan Antti Tuurin luokkaa”, arvioi Vuoristo.
Ahkera Antti Tuuri on ollut. Tähän mennessä on syntynyt yli 80 kirjaa sekä kuunnelmia, näytelmiä ja elokuvakäsikirjoituksia.
Tänä vuonna ilmestyi kirja Mies kuin pantteri – Wahlroosin tarina. Se kertoo Tuurin ensimmäisen vaimon veljestä Jukka Wahlroosista, jolla on Downin oireyhtymä. Tuuri on pitkään ollut Wahlroosin edunvalvoja.
Kirjassa kerrotaan, miten synnytyslääkäri suositteli ajan tavan mukaan vahvasti, että mongoloidilapsi annettaisiin hoitokotiin, ettei hän pilaisi koko perheen elämää. Eliniän ennuste oli tuolloin alle 20 vuotta. Wahlroos kuitenkin teki 40 vuoden työuran suojatyöpaikassa. Nyt hän on 67-vuotiaana eläkkeellä.
Kirja on saanut hyvät arvostelut, muttei ole käynyt oikein kaupaksi, paljasti Tuuri puhetilaisuudessa edellisviikolla.
Ennen kokopäiväiseksi kirjailijaksi ryhtymistään Tuuri ehti olla paperi-insinöörinä Yhtyneillä (nykyisin UPM), maakuntalehti Kalevan teknillisenä johtajana, Wärtsilän painokoneiden myyntipäällikkönä (”vaikea oli koneita myydä, kun ne eivät kunnolla toimineet”), Sanduddin tapettitehtaan teknisenä johtajana, Inskon toimitusjohtajana ja kustannusyhtiö Otavan kehitysjohtajana.
Sain palautetta kolumnista, jossa kirjoitin, etten ole entiseen tapaan vielä innostunut pian alkavista jalkapallon MM-kisoista. Ne kun pelataan hölmöön aikaan, kun kansalliset sarjat ovat kesken.
Lukija kysyi, eikö MM-turnauksessa muuta arvosteltavaa ole kuin outo ajankohta. On toki, paljonkin. Muun muassa Länskärin pääkirjoituksessa olen kisoja kritisoinut.
Korruptoitunut futisliitto Fifa antaa kisat minkä tahansa maan järjestettäväksi, kunhan vaan on lyödä pöytään paljon rahaa ja suuret lupaukset. Runsaat lahjukset lobbaajille ja valintakomitean jäsenille kuuluvat asiaan.
Öljyrahassa kylpevään Qatariin on rakennettu suuret stadionit, joille ei muutamien matsien jälkeen ole tiedossa mitään käyttöä. Ei kovin kestävää toimintaa. Lisäksi stadionit rakensi alipalkattu vierastyövoima, tuhannet ilmeisesti henkensä kaupalla.
Tämän pitää näkyä, kun MM-kisoista puhutaan.
Jotkut ovat kertoneet boikotoivansa näitä kisoja niin, etteivät katso yhtään ottelua. Ymmärrän pointin, mutta itse aion otteluja seurata. Ehkä vähemmän kuin ennen, mutta parhaista matseista meinaan kaikesta huolimatta nauttia.
Räikeitä vääryyksiä unohtamatta.
Olipa hyvä sää viikonloppuna! Vai oliko?
Kiva oli ulkoilla, kun lämpöä oli reippaasti toistakymmentä astetta. Mutta fiilistä latisti tieto siitä, että mukavat kelit muistuttavat pahenevasta ilmastokriisistä.
Lukuisilla mittausasemilla Suomessa rikottiin marraskuun lämpöennätyksiä. Lämpötila nousi maan eteläosissa laajasti vähintään noin 13 asteeseen. Ahvenanmaalla lämpömittari näytti yli 15 astetta. Pyynpään asemalla Raumalla oli 12,4 astetta viime perjantaina kello 23:n maissa.
Ilmatieteen laitoksen mukaan poikkeuksellisen lämmin sää liittyi voimakkaaseen kuivaan föhn-tuuleen.
Tuulisuus puolestaan näkyi pörssisähkön hinnassa, joka painui lähelle nollaa.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.