Viikon varrelta: Kova työtahti, vaikkei yhtään Kekkosen kuvaa hanatehtaan seinällä

Suuret rakennusprojektit veivät Raumalla kasvanutta Leo Jumppasta itään ja länteen. Näitä hän käy läpi kirjassaan Rakentajana kolmella mantereella. Vaikuttava lista, paljon tunnettuja rakennuksia ja merkkihenkilöitä. Parasta ovat kuitenkin pienet tarinat suurten projektien tiimoilta.

Leo Jumppanen muutti pikkupoikana Karjalan evakkona Raumalle. Hän pelasi Lukon junioreissa kiekkoa ja kirjoitti ylioppilaaksi Lyseosta. Nuorukaisena hän oli hommissa muun muassa Rauma-Repolan paperitehtaan työmaalla. Rakennusinsinöörinä hän teki mittavan työuran.

Suuret rakennusprojektit veivät miestä itään ja länteen. Näitä Jumppanen käy läpi kirjassaan Rakentajana kolmella mantereella. Vaikuttava lista, paljon tunnettuja rakennuksia ja merkkihenkilöitä.

Parasta ovat kuitenkin pienet tarinat suurten projektien tiimoilta. Tässä muutama maistiainen.

Opiskeluaikanaan Jumppanen oli kerran lukkolegenda Teppo Rastion kyydissä Tampereella. Kyllä Tampereella riittää kiekkohullua väkeä, tuumasi Tepo. Siitä on jo viisi vuotta, kun pelasin täällä Ilveksessä, mutta vielä ihmiset heiluttelevat käsiään kadunkulmissa!

Saattoi sekin vaikuttaa, että Rastio ajoi yksisuuntaista katua väärään suuntaan.

Fordille rakennettiin pääkonttori Helsinkiin, autotalo Espooseen ja autotalo Poriin. Viimemainitun erikoisuus on valtava maahan upotettu likakaivo. Jumppasen mukaan se olisi tulvaherkällä alueella pitänyt kaivaa syvälle ja ankkuroida.

Rahan säästämiseksi päädyttiin siihen, että kaivo pitäisi aina jättää vähintään puolilleen mahdollisen tulvan nostetta vastaan. Mutta kerran porilainen kakkakuski tyhjensi kaivon kokonaan ja niinpä tulva-aamuna palju oli pihalla ja kaikki putket poikki. Kalliiksi tuli pieni säästö, tuumaa Jumppanen.

Laivanrakennuskin tuli tutuksi. Jumppanen muistelee, että Wärtsilän johdolla oli vahva ajatus keskittää telakkatoiminta kokonaan Turkuun. Siihen ei uskallettu mennä, koska:

- Turun telakkaa kontrolloi stalinistinen ammattiliitto Ylen avustamana. Aina kun jotakin tapahtui, olivat Ylen kamerat portilla. Tämä oli tärkeää, koska telakka oli kiinnostunut rakentamaan risteilijöitä USA:han.

Oras sai laboratoriohanansa Moskovaan rakennettuun biolääketehtaaseen. Jumppanen kertoo itänaapurimme valtuuskunnan vierailusta hanatehtaalla Raumalla. Neuvostoprofessori Jermolin oli visiitin jälkeen tuumannut:

- Leo, siellä oli kova työtahti, vaikkei ollut yhtään Kekkosen kuvaa seinällä.

Idänkauppaa paljon tehneillä riittää tarinoita. Suomalaisrakentajat oppivat Moskovassa yleensä mikä on kansainvälinen ajokortti, jota miliisi mielellään nähtäväksi pyysi.

- Se oli kuvalla varustettu. Kuva tarkoitti ajokortin väliin taitettua Leninin kuvaa 10 ruplan setelissä. Kun tämä Speden kuva siirtyi miliisin taskuun, sai autoilija jatkaa matkaa.

Putinin pihapiirissä on toimittaja Tuula Malinin tuore kirja Venäjän suurvaltaoperaatioista Suomessa. Tekijä kuvaa kirjaa journalistin matkakertomukseksi.

Malin on tehnyt vuosien varrella lukuisia juttuja aiheesta, varsinkin venäläisten kiinteistökaupoista Suomessa. Airiston Helmestä Malin teki ensimmäisen tv-uutisensa kymmenen vuotta sitten.

Kartalle aseteltuna yksittäisistä kohteista muodostuu kokonaiskuva, joka tekee rauhattomaksi. Venäläiset ovat ostaneet maata muun muassa itärajan tuntumasta, meriväylien, rautateiden, kantaverkkojen, ydinvoimaloiden, tietoliikennemastojen, sotilaslentokenttien ja varuskuntien liepeiltä.

Venäjän raja-alueelta ulkomaalaiset eivät saa ostaa maata. Suomessa vastaava laki on voimassa ensimmäistä vuotta. Puolustusministeriöltä tarvitaan nyt lupa, jos EU-alueen ulkopuolisen maan kansalainen haluaa ostaa kiinteistön Suomesta. Valtiolla on lunastus- ja etu-osto-oikeus.

Jo neljä vuotta sitten itärajaa myötäilevän kuutostien varrella oli liki 30 venäläisten omistamaa suurkiinteistöä. Ne oli hankittu matkailuliiketoimintaa varten. Yhdessäkään ei matkailubisnestä ollut aloitettu.

Eri puolilta Suomea löytyi venäläisten ostamia suuria maa-alueita, tyhjiä teollisuustiloja, leirikeskuksia, kesäsiirtoloita, motelleja, hotelleja ja niin edelleen.

Venäläiskauppoja leimaa Malinin mukaan vahva tarinallisuus. Kangasniemi on kuvaava tapaus.

Kunnanjohtajan työhuoneeseen ilmestyi liikemies Moskovasta esittelemään huimia visioita. Luonnoskuvat olivat valmiina: peltomaisemaan viiden tähden kylpylähotelli, kuntakeskuksen rantapusikkoon viihde- ja kalastuskeskus turistipyydykseksi.

Tähän väliin muistutan, että puhutaan siis 5000 asukkaan kunnasta Etelä-Savossa.

Kunnanjohtaja innostui heti. Kunnan johtoporras reissasi kulttuurimatkoilla Moskovassa. Paikallislehti teki näyttäviä juttuja. Kansalaisopisto käynnisti venäjän kielen kurssit. Kangasniemi olisi valmis ottamaan turistivirrat vastaan.

Hullaannuimme koko kylä, myimme tonttimaat ja kaadoimme rantametsät. Ongelmia alkoi ilmaantua vasta tuon jälkeen, kertoi kunnanjohtaja.

Rakennustyöt eivät koskaan alkaneet, naulaakaan ei lyöty. Liikemies katosi kokonaan. Mutta maat ovat moskovalaisomistuksessa.

Malin väittää presidentti Vladimir Putinin hallinnon paaluttaneen Suomea systemaattisesti Venäjän suojavyöhykkeeksi. Kiinteistökaupat ovat yksi osa tätä, ja mahdollisesti myös rahanpesua, Malin tulkitsee.

Malinin mukaan Suomea on kypsytelty Venäjän valtapiiriin poliittisten, taloudellisten, sotilaallisten sekä rikollisten vaikuttamis- ja painostuskeinojen avulla.

Lukija lähetti terveisiä, että Vermuntilan Pitkäjärven kallio on Rauman korkein paikka, 47 metriä meren pinnasta. Lisäten, että lähimatkailijana kiipeää mieluummin katsomaan maisemia sinne kuin Kinnon vanhalle kaatopaikalle.

Paluu normaalimpaan arkeen alkoi meikäläisen osalta edellisviikolla. Jatkoin etätöissä kotona, mutta kävin haastattelemassa ihmisiä myös kasvotusten. Tänään maanantaina toimittajamme palaavat pääosin Susivuoreen.

Pieniä, mutta henkisesti pitkiä askelia on otettu myös vapaalla. On tavattu ystäviä terassilla ja syöty ravintolassa.

Omaa kalenteriani aina rytmittäneet ottelutkin palasivat. Viime perjantaina seurasin kotiterassilla Iirojen kauden avausta Hämeenlinnassa. Keskiviikkona pääsen viimein sielunmaisemiini Äijänsuolle.

Juhannuksiimme on joka toinen vuosi kuulunut futista, joko MM- tai EM-kisat. Tällä arvoturnaus kiinnostaisi vielä enemmän, onhan Suomi ensi kertaa mukana.

Korona siirsi EM-kisat ensi kesään. Onni onnettomuudessa on, että samasta syystä Englannin sarjat pelataan loppuun suvella. Juhannuksena on monta matsia, joista henkilökohtaisesti kiinnostavin vasta sunnuntaina.

Ylen piti näyttää Huuhkajien EM-avaus Kööpenhaminasta viime lauantaina. Tyhjäksi jääneellä paikalla esitettiin mielenkiintoinen dokumentti Vanha joukkuekuva yhdestä poikamaajoukkueesta, joka voitti Euroopan huippumaita aikoinaan.

Sami Hyypiästä tuli Liverpool-legenda ja Antti Sumialasta maajoukkuemies. Entä muut? Dokumentissa tavataan entisiä lupauksia. Heistä tuli leipureita, juristeja, bisneskonsultteja, opettajia, valmentajia ja niin edelleen.

Joukkueen kapteeni Tomi Leivo-Jokimäki voitti kaksi suomenmestaruutta. Uralle mahtui myös yhdeksän matsia Ykköstä Pallo-Iiroissa.

Dokumentti Yle Areenassa:

https://areena.yle.fi/1-50454549

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut