Viikon varrelta: Lukkoa ei saisi mestaruudesta syyttää

Lukko ei järjestänyt mitään mestaruusjuhlia. Ihmiset lähtivät liikkeelle sankoin joukoin viimeisen SM-finaalin jälkeen. Mestaruutta juhlittaessa osa porukasta unohti koronaturvallisuuden.

Lukon voittaman suomenmestaruuden juhlinnalla lienee yhteyttä koronatartuntoihin ja -altistuksiin Rauman seudulla.

Yllätyksenä tämä ei tullut. Ei SM-kulta puolentoista vuoden loistavan jakson jälkeen. Eikä koronariski, senhän näki jokainen, joka piti silmänsä auki.

Lukkoa ei saisi mestaruudesta syyttää. Sitähän kymmenet tuhannet raumalaismieliset ovat vuosikymmeniä toivoneet ja odottaneet.

Lukko ei järjestänyt mitään mestaruusjuhlia. Ihmiset lähtivät liikkeelle sankoin joukoin viimeisen SM-finaalin jälkeen. Mestaruutta juhlittaessa osa porukasta unohti koronaturvallisuuden.

Hyvin todennäköiseltä vaikuttaa, että korona on tarttunut juhlijoista nuoriin lukkolaisiin, eikä toisinpäin. Tartuntoja oli jo ennen finaaleja varsin paljon muun muassa Euran seudulla ja Varsinais-Suomessa.

Kun vielä kultailtaan osui melkein hellekeli ja sen jatkeeksi helatorstai ja pitkä viikonloppu, tartuntariski kasvoi.

Niin lienee käynyt kaikissa kaupungeissa, joissa pandemian aikana on mestaruudesta saatu nauttia. Meillä ja muualla. Tässä yksi esimerkki Englannista viime suvelta:

Puolalainen putkimies oli yksi Britannian EU-eron, brexitin tärkeimmistä syistä.

Puolalainen putkimies on vakiintunut yleiskäsitteeksi, joka tarkoittaa suunnilleen kaikkia (Itä-) Euroopan maista tulevia vierastyöläisiä.

Toimittaja Eeva Lennon selittää kirjassaan Kuuluuko Englanti Eurooppaan ilmiön taustaa. Kun vuonna 2004 kymmenen EU-maan kansalaiset saivat vapauden mennä tekemään töitä mihin tahansa jäsenmaahan. Useimmat maat, Suomi tässä joukossa, käyttivät seitsemän vuoden siirtymäaikaa.

Vain Ruotsi, Irlanti ja Britannia avasivat ovensa heti kaikille halukkaille. Tuloksena oli satojentuhansien puolalaisten, balttien ja myöhemmin romanialaisten ja bulgaarien invaasio Britanniaan. Maa ja sen kieli on tuttu.

Lontoon laitakaupungeissa ja monissa pikkukaupungeissa rauhalliset keskustat täyttyivät äänekkäistä humalaisista balteista ja polakeista. Se oli englantilaisisille järkyttävä kulttuurishokki, kirjoittaa Lennon.

Nyt ymmärrän paremmin, miksi niin monet englantilaiset (eivät skotit) äänestivät brexitin puolesta, vaikka se näytti olevan taloudellisesti huono päätös.

Nuoret litkivät energiajuomia enemmän kuin koskaan, kertoo Jyväskylän yliopiston tutkimus. Nyt niitä kittaavat myös tytöt.

”On erittäin tärkeää, että kodeissa keskustellaan energiajuomien käytöstä nuoren kanssa perustellen, miksi juomia ei suositella nuorelle. Tässä edellytyksenä on, että myös vanhemmilla on ajantasaista ja oikeaa tietoa energiajuomista”, väitöskirjatutkija Maija Puupponen.

Hesarista luin hiljattain, että varuskuntien sotilaskodeissa kahvi ja munkki ovat vaihtuneet energiajuomiin.

”Nykynuorille on jostain syystä tullut sellainen käsitys, että jos he eivät koko ajan juo jotain energiajuomaa, niin he nukahtavat”, sanoi Sotilaskotiliiton toiminnanjohtaja Satu Mustalahti.

Vannomatta paras. Kansanviisaus tuli mieleen, kun luin Talouselämä-lehdestä Lidlin Suomen toimitusjohtaja Nicholas Pennasen haastattelun. Mies kehui Lidlin bonuksia: ”ostosten keskittämisestä saa rahanarvoista bonusta jopa kuusi prosenttia”.

Hetkinen, eikö saksalaisketju aiemmin kovaan ääneen pilkannut kilpailijoidensa bonus- ja plussajärjestelmiä?

Lidl arvosteli kauppaketjujen kanta-asiakasjärjestelmiä kalliiksi. Jossakin kampanjassaan Lidl tarjosi alennusta millä tahansa minkä tahansa kortin vilauttajalle.

Suomen ensimmäinen maailmanperintökohde, Vanha Rauma, saa 30 vuotta täyteen Unescon listalla.

Näin Helsingin Sanomat kertoi Vanhasta Raumasta valinnan aikoihin: “Pohjoismaista listalle on päässyt kohteita ainoastaan Norjasta, tunnetuimpana Bergenin rantamakasiinit, jotka ovat heränneet huomionosoituksen ansiosta vilkkaaseen elämään. Muuten pohjoismaiset puutalokaupungit on ehditty tuhota lähes kokonaan. Porvoo oli lähes tasavertaisena vaihtoehtona Suomen ehdokaslistalle. Useimmissa suomalaisissa pikkukaupungeissa on kuitenkin jäljellä vain yksittäisiä kortteleita tai taloryhmiä”

Niin, ja hyväksyttiinhän Suomenlinna Unesco-listalle samaan aikaan.

PS. Lukolla alkuun, Lukolla loppuun. Lukko Rauma pelaa ensi kaudella taas jääkiekon Mestarien liigassa. CHL:n sivuilla seuraesittelyssä sanotaan: ”Lukko ei ole iso kaupunki, mutta jääkiekkojoukkueella on lojaali kannatus, kun yli 10 prosenttia asukasmäärästä on paikalla jokaisessa ottelussa”.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut