Viikon varrelta: Merijakamon uusi sauna, Karin kampuksen tukipalvelut, Hirsipuunkallio – Rauman valtuustossa illalla kuumia puheenaiheita

Kaupunginvaltuuston kokouksen listalla on tänään maanantaina asioita, jotka ovat puhuttaneet raumalaisia pidempään.

Karin kampus on herättänyt tunteita. Tällä kertaa puhutaan ulkoistuksesta. Kuva: Juha Sinisalo

Kaupunginvaltuuston kokouksen listalla on tänään maanantaina asioita, jotka ovat puhuttaneet raumalaisia pidempään.

Fåfängan asemakaavamuutoksen kuuma peruna on Merijakamon uusi sauna. Viime juhannuksena palaneen tilalle saa rakentaa huomattavasti suuremman, mikäli valtuusto kaavan hyväksyy.

Asiakohta ”Karin kampuksen tukipalvelujen tuottamistavasta päättäminen” ei suinkaan ole kuntabyrokratian pakkopullaa. Kyse on siitä, kuka sen pullan leipoo ja kuka lattialta imuroi. Valtuustolle esitetään kyseisten tukipalveluiden ostamista yrityksiltä. Tulemme kuulemaan vahvoja vastaväitteitä.

Aronahde-Nanun asemakaavan hyväksyminen tänä iltana on lähtölaukaus suurelle koulumuutokselle. Aron ja Nanun koulukiinteistöjä ruvetaan purkamaan ja uutta Nanujärvelän koulua suunnittelemaan tilalle. Käytännössä se tarkoittaa myös Kourujärven koulun sulkemista lähivuosina.

Sivupoimintona koulukaavasta: vanha nimi palaa kartalle. Alue, jolla Aronahteen koulu seisoo, on ristitty kaavassa Hirsipuunkallioksi.

Kun pian purettava koulu reilut 60 vuotta sitten rakennettiin, se nousi Länsi-Suomen uutisen mukaan Hirsipuunmäelle.

Muistelen, että kun Rauman suurlukiolle haettiin nimeä, tarjottiin sitäkin. Hirsipuumäen lukio olisi erottunut joukosta. Lopulta päädyttiin Rauman Lyseon lukioon, hyvä niin.

Eivät taida kaikki noilla kulmilla asuvat tietää, että katujen nimet Hirsikatu ja Hirsipolku viittaavat vanhoihin hirttopaikkoihin. Ei otettu puheeksi meidän lasten kanssa, kun siellä asuimme.

Vanha kansa puhui myös läheisestä Teilimäestä. Samaa sarjaa on Lapin Teilinummi, jossa on muun muassa asuntoja, urheilukenttä, pururata ja frisbeegolf. Teilinummella pantiin toimeen kuolemantuomioita vielä 1800-luvun alussa.

Tervetuloa Uutisten viikolle! Sanomalehtiviikkona aiemmin tunnetun viikon aikana tehdään journalismia tutuksi koululaisille.

Pääkohderyhmä on yläkoululaiset. Olisi kaikkien etu, että hekin oppisivat seuraamaan uutisia. Kaikkein suurin hyöty olisi heille itselleen.

Somepersoonat houkuttelivat toistatuhatta katsojaa Äijänsuolle viime lauantain hyväntekeväisyysmatsiin. Katsomossa istui lähinnä lapsia, nuoria ja heidän kuskeikseen lähteneitä vanhempia.

Tapahtuman suosio kertoo, miten keskeinen osa nuorten elämää sosiaalinen media tänään on. Kaksi kolmesta nuoresta seuraa uutisiakin Tiktokin, Instagramin, Snapchatin ja muiden somekanavien kautta.

Henrik Ibsenin klassikkonäytelmä Nukkekoti sai kantaesityksensä vuonna 1879. Siis melkein puolitoista vuosisataa sitten. Parhaillaan se menee Rauman teatterissa.

Teksti on ikivanha, mutta myös ikivihanta. Niin kuin teemakin, siis naisen asema kotona ja yhteiskunnassa.

Pääroolin Norana teki Suomessa tuoreeltaan Ida Ahlberg. Vuosien saatossa Norana on nähty muun muassa Ansa Ikonen, Liisa Roine, Tuija Vuolle, Minttu Mustakallio, Anna-Elina Lyytikäinen ja nyt Kanalin partaalla loistaa Raisa Sorri.

Raisa Sorri tekee uransa toistaiseksi upeimman roolin Nukkekodissa, jossa vierailee Ilkka Koivula. Kuva: Juha Sinisalo

Nukkekoti on aina ajankohtainen myös maailmalla. Hollywood-tähti Jessica Chastainin piti vetää päärooli Lontoon West Endissä 2020. Korona esti, mutta pian Chastain pääsee esittämään Noraa New Yorkin Broadwaylla.

Chastain voitti viime vuonna parhaan pääosan Oscarin elokuvasta The Eyes of Tammy Faye.

Rauman teatterin hienon version jälkeen jäimme pohtimaan, miten Noran tarina mahtaisi jatkua. Näkyy mietityttäneen muitakin. Nukkekodin jatko-osaa esitettiin ensin Broadwaylla ja viime vuonna West Endissä.

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka ei pitänyt outona, että viime viikolla julkaistun selvityksen arviot henkilöjunien matkustajamääristä olivat rajusti alakanttiin. Jatkokeskusteluissa käydään läpi, kuinka lähellä totuutta luvut ovat, hän kuittasi.

Ministerin mielestä lähijunaliikenteen avaimet ovat kunnilla, koska niiden on laitettava rahaa likoon. ”Siitä ei voida lähteä, että valtio kustantaisi lähijunaliikenteen laajasti pitkin Suomea”, linjasi Harakka Turun Sanomissa.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut