Uusi kaupunkikehitysjohtaja Satu Saarinen miettii keinoja houkutella Raumalle lisää asukkaita. Kuva: Juha Sinisalo
39 041. Niin monta asukasta Raumalla oli vuodenvaihteessa. Tammikuussa asukasmäärä väheni kymmenellä.
43 564. Niin paljon asukkaita Raumalla oli vuonna 1985.
4500 asukkaan vähennys on paljon. Määrää voi mielessään hahmottaa niin, että saman verran voidaan ottaa Äijänsuon halliin, kun Lukko aikanaan pelaan taas SM-finaalissa.
4500 asukkaan vähennys näkyy ja tuntuu kaupungissa, esimerkiksi palveluiden ja tapahtumien kysynnässä.
Varsinkin, kun väkikato painottuu nuoriin ja työikäisiin.
Eikä kauheasti lohduta tieto, että tätä samaa se on useimmilla alueilla.
Rauman uusi kaupunkikehitysjohtaja Satu Saarinen puhui Länskärin haastattelussa Rauman kaltaisten kaupunkien etsikkoajasta. Korona on pannut suomalaiset miettimään työ- ja asuinpaikkaansa.
”Rauma on just oikean kokoinen! Hyvät palvelut, riittävästi harrastuksia, edulliset asumiskustannukset, luonto lähellä. Täällä voi toteuttaa suomalaisen unelman”, tiivisti Saarinen.
Me paikalliset tiedämme, että Rauman seudulla palkallaan elää leveämmin kuin pääkaupunkiseudulla. Ihan kirjaimellisestikin, kun miettii kuinka paljon suurempaan asuntoon täällä on varaa.
Mutta miten tämä viesti saataisiin leviämään laajemmin?
Sillä mitä itse kerromme muille ihmisille, on valtavan suuri merkitys, sanoo Satakunnan maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä.
Mitä kerromme Raumasta (voit vaihtaa tähän oman kuntasi nimen) muille ihmisille? Mitä puhumme ja somessa jaamme paikallisille, täältä muuttaneille, muualla asuville, erilaisille vaikuttajille?
Näemmekö vain ongelmat ja puutteet? Miksemme kehtaisi kertoa ylpeästi alueemme vahvuuksista ja saavutuksista.
”Tämähän on yksi maailman parhaista seuduista”, julistaa maakuntajohtaja.
Samaa kysymystä pyöriteltiin jo takavuosien hittilaulussa:
Aika raju kiky, voi tiivistää Meyerin Saksan-telakan esityksen paikallisesta sopimisesta. Meyer aikoo vähentää 650 työpaikkaa Papenburgin telakalta, jolla rakennetaan suuria risteilijöitä niin kuin yhtiön kakkostelakalla Turussa.
Meyer uhkaa vähentää 300 työpaikkaa lisää, elleivät työntekijät suostu 200 talkootuntiin vuodessa. Ammattiliitto IG Metall ei ajatukselle lämpene. Samaan aikaan ympäri Saksaa järjestetään Metallin varoituslakkoja, joilla ajetaan 4 prosentin palkankorotuksia.
Sananen Saksasta vielä. Saksa maksaa neljälle ydinvoimayhtiölle 2,4 miljardin euron korvausta ydinvoimaloiden sulkemisesta. Suurimman potin saa ruotsalainen Vattenfall.
Saksa pitää kiinni siitä, että maan viimeinenkin ydinvoimala suljetaan ensi vuoden loppuun mennessä. Ydinvoiman korvaaminen muilla energialähteillä maksaa miljardeja sekin.
Rauman telakalla kamppaillaan koronaa vastaan. Wasalinen ja Tallinkin autolautat yritetään saada valmiiksi kutakuinkin aikataulussa. Sen kyllä ymmärtää, sillä viivästyssakot lienevät kovia.
RMC:n tilauskirjassa on lauttojen lisäksi neljä sotalaivaa. Niiden rinnalle Raumalla toivotaan kovasti muita valtion aluksia.
Eduskunta antoi Rajavartiolaitokselle 240 miljoonan euron tilausvaltuuden kahden vartiolaivan hankkimiseksi. Eduskunta linjasi, että laivat rakennetaan Suomessa. Isompi hanke on jäänmurtajakaluston uusinta, jota Suomi ja Ruotsi valmistelevat kimpassa.
RMC:n vastausmielipidekirjoitukseen herätti kysymyksiä. Toimitusjohtaja Jyrki Heinimaan mukaan tällä hetkellä telakalla työskentelevistä ihmisistä noin 650 on suomalaisia – siis noin yksi kolmesta.
Omaa väkeä RMC:llä on noin 200. Kaikki tietävät, että tuotannossa ulkomaalaisten osuus 800:sta työntekijästä on suuri.
Pyynnöstä Heinimaa tarkensi vastaustaan: telakalla on 1700 kulkulupaa, joista 650 suomalaisilla, siis kolmannes.
Kaikki eivät koskaan ole samaan aikaan telakka-alueella töissä. Koronauutisissa on mainittu tämän hetken todelliseksi määräksi noin tuhat.
"Testatuista 37 prosenttia oli suomalaisia, joten suhde on sama. Suomalaisia noin kolmannes, ulkomaalaisia kaksi kolmasosaa", kertoi Heinimaa.
Rehtori Pekka Kivimäenmuistokirjoitus sunnuntaina toi mieleeni Kivimäen kirjoittamat Osuuskauppa Keulan historiakirjat. Niissä kerrataan muun muassa miten S-ryhmän keskeinen menestyksen salaisuus eli bonusjärjestelmä otettiin ensimmäisenä käyttöön täällä, jo vuonna 1982. Valtakunnalliseksi bonus laajeni 1991.
Mitä Omenapuunmaassa tapahtuu kysyi lukijamme. Tapahtuu sitä mistä viime suvena kerroimme Länsi-Suomessa. Eli Metsähallituksen vetämässä Natura-hankkeessa palautetaan rannikon ja saariston perinnemaisemaa kuten niittykasvustoa.
Omenapuumaassa tämä tarkoittaa muun muassa näkyviä hakkuita, joilla karsitaan haitallisia vieraslajeja kuten siperianlehtikuusta. Kerromme asiasta lisää.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.