Viikon varrelta: Ongelmapelaaminen ei lopu, vaikka Veikkaus lopettaisi mainonnan kokonaan

Hassua tämä some-aika. Kauhea kohu saatiin taas nostatettua Veikkauksen radiomainoksesta, jota suurin osa kansalaisista tuskin ehti koskaan kuulla.

| Päivitetty

Hassua tämä some-aika. Kauhea kohu saatiin taas nostatettua Veikkauksen radiomainoksesta, jota suurin osa kansalaisista tuskin ehti koskaan kuulla.

Ei meikäläinenkään, mutta ilmeisesti siinä houkuteltiin ihmisiä harrastamaan ravivetoa.

Kun poliitikot vauhkoontuivat esittämään sitä ja vaatimaan tätä, Veikkaus veti muitakin mainoksiaan pois ja lupasi käydä markkinointilinjauksiaan läpi perinpohjaisesti.

Tietenkin on tärkeää ja hyvää, että valtion omistama rahapelimonopoli pysyy mainonnassaan asialinjalla, ja ottaa toiminnassaan huomioon peliongelmaiset.

Ongelmapelaaminen ei kuitenkaan lopu, ei ehkä edes vähene, vaikka Veikkaus lopettaisi peliensä mainostamisen kokonaan.

Veikkaus on pirullisessa raossa.

Sen pitää jatkuvasti kehittää rahapelejään ja tarjota uutuuksia pärjätäkseen kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Uhka on todellinen kuten länsinaapurissa nähtiin. Ruotsissa ulkomaiset pelifirmat valtasivat yli puolet markkinoista.

Pääministeri Antti Rinne sanoi perjantaina Raumalla, ettei aio esittää siirtymistä lisenssijärjestelmään kuten Ruotsissa pakon edessä tehtiin.

Avoimessa kilpailussa olisi hyvät puolensa, mutta pelihaittojen väheneminen ei niihin kuuluisi.

Rinteen hallituksen avustajakaarti on herättänyt ihmetystä ja arvostelua. Hallituksella on avustajia enemmän kuin koskaan.

Yksistään pääministerillä on tukenaan valtiosihteeri, EU-asioiden alivaltiosihteeri, sihteeri, kuusi (6) erityisavustajaa sekä koordinaattori. Erityisavustajien vastuualueita ovat politiikka, EU-asiat, eduskunta-asiat, mediasuhteet, talouspolitiikka ja kansainväliset asiat.

Politiikan toimittajat ovat tulkinneet ilmiön niin, että kun ministeriöissä on entistä vähemmän puoluetaustaisia virkamiehiä, tarvitaan avustajia huolehtimaan poliittisesta ohjauksesta.

Niin kai sitten.

Kun maaliskuus kasikuus soi ensi kertaa Rauma bluus, mahtoiko kukaan arvata miten pitkä perinne oli alkamassa?

Rauma Blues houkutteli viime lauantaina silmämääräisesti arvioiden mukavasti porukkaa Parpansaliin pystytettyyn telttaan. Näin kestävä suksee on pieni ihme, etenkin kun blues ei missään vaiheessa ole ollut trendimusaa.

Ilmeinen haaste on yleisön vanheneminen, mutta eivätköhän vakiokävijät vielä joitakin vuosia jaksa paikalle saapua.

Hieno uusi perinne on syntymässä Hegemoniasta. Satakunnan urheilun lippulaivat, Lukko ja Ässät, kohtasivat lauantaina harjoitusotteluiden merkeissä. Yhteen iskivät liigajoukkueiden lisäksi isot ja pienet pojat, tytöt, harrastajat ja erityisharrastajat (special hockey).

Draaman kaari rakentui hienosti, kun voitto ratkesi vasta illan päätteeksi ammattimiesten ottelussa. Lukko vei niin kuin euroviisuissa laulettiin.

Satakuntalaisten laulua on viime vuosina pruukattu laulaa Satakunnan derbyissä Lukon ja Ässien liigaotteluiden alussa. Mikä ettei, ainaisen Maamme-laulun sijaan maakuntalaulu.

Ehkä ensi kerralla Raumalla voisi käyttää näitä jotenkin paremmin suuhun istuvia sanoja:

Kauas missä katse kantaa yli aaltojen, missä kaartaa taivon rantaan pilvi purjeitten siellä Raumanmeren kansa tyynnä kyntää purrellansa merta isien.

Sanoitusversion rustasi Tauno Koskela aikoinaan.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut