Matti Keinonen kuoli viime lauantaina imusolmukesyöpään. Minulla oli ilo ja kunnia oppia tuntemaan karismaattinen jääkiekkoleijona.
Keinonen oli mies toimittajan makuun. Ei ollut erityisen vaikeaa tehdä ”Möllistä” kiinnostavaa juttua. Hänellä oli mielipiteitä ja tarinoita. Sanavalmis Keinonen osasi ne myös kertoa niin, ettei hyvistä sitaateista ollut koskaan pulaa.
Vaihdoimme aina kuulumiset, kun Keinonen kävi Lukon matseja katsomassa. Mestaruuteen päättyneellä viime kaudella häntä ei enää Äijänsuolla näkynyt. Tiesimme, että sairaudet olivat ottamassa viimeisen niskalenkin lukkolegendasta numero 7.
Aika usein sain olla ammattini vuoksi ”Möllin” lämminhenkisen piikittelyn kohteena. En vetänyt siitä tuomaripillin hernettä nenääni, koska mediakritiikissään mies oli välillä oikeassakin.
Mieleen on jäänyt Keinosen useamman kerran kertoma vertaus: ”Vaikka istuisi joka päivä Raumanlinnan terassilla ja katsoisi autojen ajavan ohi, ei silti tule autoinsinööriksi”.
Siis, että vaikka toimittaja olisi kuinka monta ottelua nähnyt, niin ei hän välttämättä pelistä paljon ymmärtäisi.
Päätöstä kauppakeskuksen rakentamisesta odotellaan Raumalla. Toiset toivoen, toiset peläten.
Päätöksen siirtyminen kertonee siitä, ettei vuokrasopimuksia ole vielä tehty tarpeeksi. Ratkaisevan tärkeitä ovat niin sanotut ankkuriyritykset. Siis sellaiset vuokralaiset, jotka tarvitsevat isoja tiloja.
Useimmissa kauppakeskuksissa on iso ruokakauppa tai useampia, mutta Rauman Kanal-kauppakeskukseen sellaista ei ole tulossa. Keulan Prisma ja Keskon Citymarket ovat ihan naapurissa. Tämä lisää yhtälön ratkaisun vaikeuskerrointa.
Rahoittajat arvioivat kriittisesti mihin suuria euroja kannattaa kiinni laittaa. Siis ihan yleisellä tasolla. Rauma kuuluu suomalaiskuntien suureen enemmistöön, joissa asukasmäärä lähes varmasti laskee tulevaisuudessa.
Eikä rahoituspaketin kasaaminen aina ole helppoa kasvukeskuksissakaan. Kauppalehti kertoi viime viikolla, että HIFK-vetoinen areenaprojekti Garden Helsinki on yhä pahasti vaiheessa. Lehden mukaan vuokralaisia olisi tulossa, mutta sijoittajat vierastavat viihdeteollisuutta.
No, ainakin siisti tyhjä tontti on keskellä Raumaa paremman näköinen kuin rapistuva hylätty vanha kauppakeskus.
Sallasta tuli Suomen 41. kansallispuisto viime viikolla. Sallan matkailun perusta on vahva, valittiinhan Salla juuri vuoden hiihtokeskukseksi Suomessa.
Sallan markkinointislogan on In the middle of nowhere, siis keskellä ei mitään. Kuitenkin Itä-Lappiin on hyvät kulkuyhteydet.
Selkämeri (Raumanmeri) sijoittuu kävijämäärällä mitattuna sijalle 11 kansallispuistojemme joukossa. Kävijöitä Raumanmerellä oli viime vuonna noin 100 000.
Vertailun ykkönen on Pallas-Ylläs yli puolella miljoonalla visiitillä vuodessa. Seuraavina tulevat Urho Kekkonen, Nuuksio, Koli, Oulanka ja Repovesi.
BB-vetoista rahtia. Rauman sataman konttiliikenne ei ole lisääntynyt, vaikka tänne tehtiin suuret investoinnit niin meriväylään kuin rantaan. Rauma ei kuitenkaan tuskaile ilmiön kanssa yksin. Konttiliikenne on vähentynyt muissakin Suomen satamissa.
Yksi syy on konttipula, jonka arvioidaan jatkuvan näillä kusteilla vielä ensi vuonnakin. Lasteja on siirtynyt break-bulkiksi eli kappaletavaraksi.
Mitä murretta Raumalaisen pakinat ovat, kysyi lukija, ja lisäsi, etteivät ainakaan raumaa. Kyse on Jarna Kaitilan pakinoista, joita kaupunkilehdessämme julkaistaan.
Useamman lukijan asialla ollut soittaja toivoi, että lehdessä julkaistaisiin vain kieliopillisesti oikeaa raumaa. Ymmärsin yskän, ei siinä mitään. Minäkin kannan murhetta omaleimaisen murteemme säilymisestä elinvoimaisena.
Kaitilan pakinoita julkaistaan, koska ne toimisivat ”kirikiäle murttell” käännettyinäkin. Ja siksi, että tiukalla kielipolitiikalla ainakin vaarantaisimme hienon perinteen jatkumisen.
Kaikki kielet ja murteet muuttuvat ajan saatossa. Ei voi olla niin, että ainoa hyväksyttävä murre on se, jota Hjalmar Nortamo käytti. Kunnioitetun mestarin kuolemasta on tiistaina 90 vuotta.
Mielipidekirjoitukseen viitatenpieni kommentti: en suinkaan väittänyt tällä palstalla, ettei lihan syönnin vähentämisellä olisi mitään vaikutusta ilmastopäästöihin.
Yritin vain esittää epäilykseni Helsingin kaupungin linjaukseen – ja huomauttaa, että kannattaisi keskittyä kinkunsiivujen sijaan asioihin, joilla on isompi ja nopeampi vaikutus ilmastoon.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.