Viikon varrelta: Nuoren vuosi on viisi vuotta

Rotterdam ja Kotka ovat vastakkain UPM:n kisassa, jonka palkintona on miljardiluokan investointi ns. seuraavan sukupolven biopolttoaineita valmistavaan jalostamoon.

| Päivitetty

Jos tuttua hokemaa uskomme, naisen euro on noin 85 senttiä. Tai joidenkin mukaan vielä vähemmän, toisten laskelmien perusteella enemmän. Ei nyt jäädä siihen kiinni. Vähemmän kuin miehen, kuitenkin.

Voi väittää, että nuoren vuosi on viisi vuotta. Tai ainakin kaksi, kolme vuotta? Ei jämähdetä siihenkään. Kunhan nyt jonkun raflaavan määrän otsikkoon tuuppasin.

Pitempi nuoren vuosi joka tapauksessa on kuin meidän aikuisten.

Oikeasti nuorenkin vuodessa on 52 viikkoa. Ne vain tuntuvat paljon pidemmiltä kuin tällaisen keski-ikäisen 365 päivää.

Kohta vuoden jatkunut koronan vastainen taistelu lienee raskainta nuorille, koska he tekevät ja näkevät monia asioita ensimmäistä kertaa. Siksi kokemukset ovat erityisen vaikuttavia ja tärkeitä.

Jotkut tapahtumista on myös ainutkertaisia: rippileirit, kielikurssit, valmistujaiset, vanhojen tanssit, penkkarit ja niin edelleen. Ohi menee kesätyö- ja harjoittelutilaisuuksia. Kokematta jää isoja juttuja harrastuksissa.

Korkeakouluissa opinnot saa suoritettua, mutta kaikki kiva tuntuu puuttuvan kun pitäisi vain kököttää kämpillä. Ystävyys- ja ihmissuhteita ei taida syntyä normaaliin tapaan.

Ymmärrän hyvin, jos nuoren polven turnauskestävyys on koetuksella. Etenkin, kun korona on vaarallinen ani harvalle nuorelle itselleen.

Rotterdammis, piänes timmis, Fretu ja mnää, lauloi Rauno Tuuna aikoinaan. Viitatulla kappaleella Tuuna toi Raumalle voiton Kotkan meripäivien laulukisasta.

Rotterdam ja Kotka ovat vastakkain UPM:n kisassa, jonka palkintona on miljardiluokan investointi ns. seuraavan sukupolven biopolttoaineita valmistavaan jalostamoon.

Kyse on metsäjätin historian toiseksi suurimmasta investoinnista. Se suurin on parhaillaan rakennettava sellutehdas Uruguayssa.

UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen ilmaisi viime viikolla taas kerran huolensa Suomen kilpailukyvystä. Toivottavasti Sanna Marinin hallitus ottaa nämä puheet tosissaan, vaikka kuinka ärsyttäisi, ja turvaa ison investoinnin kotimaahan.

Väylävirasto kertoi viime viikolla, että kasitien ohituskaistatyöt Eurajoella ja Laitilassa jäivät talvitauolle. Keväällä jatketaan.

Eurajoen uudesta ohikulkutiestä Väylävirasto teki 20 miljoonan euron urakkasopimuksen Destian kanssa. Valmista pitäisi tulla ensi vuoden loppuun mennessä.

Eduskunta myönsi viime vuonna hankkeelle 27 miljoonaa euroa. Raumalaiskansanedustaja Matias Marttinen esitti kirjallisessa kysymyksessään, että säästyvät miljoonat käytettäisiin nelikaistaistamisen suunnitteluun Raumalta Poriin. Raha taitaa valua muualle.

Kansanedustajamme Marttinen kertoi edellisviikolla eräässä kokouksessa positiivisista merkeistä henkilöjunahankkeessa.

Sellaisiksi hän nosti nämä: 1. Uuden seisakkeen suunnittelu, sillä Väylävirastolla on melko tiukka harkinta näissä. 2. VR:n johto on kiinnostunut Raumasta. 3. Tampereen-radan uusi digitaalinen liikenteenohjaus mahdollistaisi tiheämmät junayhteydet, mikä helpottaisi henkilöjunien aikataulutusta tavaraliikenteen sekaan.

Toinen kansanedustajamme Kristiina Salonen puolestaan kertoi toisessa kokouksessa, että koronan pakottamassa etätoiminnassa on paljon hyvääkin. “Digi osaltaan turvaa palveluiden saatavuuden myös Raumalla”, hän visioi. Esimerkiksi etälääketiede voi parantaa paljonkin palvelutasoa.

Meikäläiselle etäily on mahdollistanut osallistumisen muun muassa presidentin ja pääministerin tapaamisiin, joita päätoimittajien yhdistys järjestää. Pienestä sanomalehdestä on mahdollista lähteä “isolle kirkolle” harvoin.

Sanna Marin presidentiksi? Setämies ei oikein innostu ajatuksesta, vaikka Marin on pärjännyt pääministerinä. Vaan enpä jaksa uskoa, että Marin itsekään haluaisi Sauli Niinistön seuraajaksi.

Eri medioiden presidenttikyselyissä Marin kuitenkin komeilee ykkösenä. Niin myös viime viikolla Ylen tilaamassa gallupissa.

Veikkaan, että demarien ehdokas seuraavissa pressavaaleissa on ex-pääministeri Jutta Urpilainen. Potentiaalisia nimiä kisaan ovat ainakin Olli Rehn (kesk.), Jan Vapaavuori (kok.), Ville Niinistö (vihr.) ja Jussi Halla-aho (ps.).

Aiemmat vaalit ovat osoittaneet, ettei puoluekanta painoa niin paljon kuin eduskuntavaaleissa. Henkilöbrändi ja asetelmat korostuvat. Sen näyttivät Elisabeth Rehn ja Pekka Haavisto.

Rauman katujen talvikunnossapidosta on purnattu ankarasti. Laiha lohtu, mutta sanon sen silti: vaikkapa Turussa tai Helsingissä asiat ovat tässä suhteessa huonommin kuin meillä.

Kieli vanhenee yllättävän nopeasti. Länskärin netissä julkaistussa uutisessa kerrottiin tämän päivän lukiolaisille ja kasiluokkalaisille outoja sanoja ovat esimerkiksi kohmelo, tokko, penseä, juoheva, huokea ja leuto.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut