Tapio Niemen kolumnista Länskärissä tuli tavallista enemmän palautetta. Enimmäkseen huonoa.
“Kolumnin tyyli oli hyvin loukkaava, ainakin itse häkellyin ja tulin tästä surulliseksi.”
“Kirjoitus on avoimen naisvihamielinen ja naisia halveksiva asenteeltaan.”
“Kaupungin naisasukkaat ja toivottavasti myös suurin osa miehistä kokevat Niemen kirjoituksen loukkaukseksi, jonka hän vielä huipentaa kolumnin viimeisellä virkkeellä.”
“Humoristin toki tulisi jo kirjoittaessaan pohtia, ketä hänen tekstinsä naurattaa, mistä syystä ja kenen tai keiden kustannuksella.”
"Hyvä että joku ottaa kantaa Tapio Niemen kolumneihin. Piilotettu iva ja pilkka ovat miehen tavaramerkki. Huumoria niistä ei löydy."
"Naisena nauroin niin Niemen kolumnille. Kuka siitä voi vetää herneen nenään? Voi taivas! ”Naisjohtaja”
"Tapio Niemen kolumnista proppunsa polttaneille. Uskon vakaasti, että kaupunginjohtaja Johanna Luukkonen on kaiken tällaisen yläpuolella."
Aloitetaan syytetyn puolustuksella. Mitä Niemi halusi ja yritti sanoa?
”Kirjoituksen kohde on miesten ikiaikaiset ennakkoluulot. Niitä siinä pilkataan, Johanna Luukkosen kanssa kirjoituksella ei ole mitään tekemistä”, selittää Niemi.
Monet kuitenkin ymmärsivät kolumnin tasan toisinpäin. Niin kuin tuohon alkuun lainaamani kommentit kertovat.
”Satiiri on kirjallisuuden laji, jota pitää osata lukea käänteisesti eli tässä pilkataan miesten naisiin kohdistamia ikiaikaisia ennakkoluuloja, jotka hyvin usein naisetkin jakavat. Juuri siksi nimeni alla on lisäyksenä sana sovinistisika”, sanoo Niemi.
Kipakkaa palautetta antaneet naiset ovat huomauttaneet, että päätoimittajana vastaan lehden sisällöstä. He ovat oikeassa.
Näin julkisesti totean, että harkintani petti. Kyseinen kolumni olisi pitänyt palauttaa kirjoittajalle korjattavaksi, eikä julkaista lehdessä siinä muodossa. Anteeksi.
Olen ilmoittanut Niemelle, että tätä tyylilajia ei jatkossa voi käyttää.
Tärkeä pointti, jota haluan korostaa, on kolumnien luonne. Ne ovat aina kirjoittajansa näkemyksiä, yhden sortin mielipidekirjoituksia.
Kolumnit eivät edusta lehden linjaa tai kantaa. Miten ne voisivatkaan, kun samalla paikalla kirjoittavat vuorollaan esimerkiksi eri puolueiden edustajat?
Kolumnit ovat usein luonteeltaan kärjekkäitä. Tarkoitus on herättää ajatuksia ja keskustelua. Eriäville mielipiteille on tarjolla palsta- ja nettitilaa.
Mihin hävisi kommentointi? Muutamat tarkkaavaiset lukijat ovat jo ehtineet ihmetellä miksei Länskärin nettijuttujen lopussa ole enää kommenttikenttää.
Seksibottien syytä se. Jouduimme nostamaan kädet pystyyn ja sulkemaan kommentoinnin, koska juttujemme perään alkoi ilmestyä ikäviä linkkejä. Aina kun yhden törkypostaajan sai estettyä, automaatti pyöräytti uuden valeprofiilin syöttämään samaa roskaa.
Käytimme tunnistautumiseen Facebook-liitäntää. Ajattelimme sen pitävän keskustelua asiallisissa rajoissa, kun ihmiset kirjoittavat nimellään ja naamallaan. Pitkään se toimikin kohtalaisen hyvin.
Nyt selvitämme rauhassa vaihtoehtoja. Pienen toimituksen resurssit kohdennamme maksimaalisesti päätehtäväämme eli paikallisjournalismiin.
Markkinointi ja mainonta -lehti listaa vuosittain 200 arvostetuinta brändiä. Paikallisylpeydellä olen seurannut miten Kivikylän kotipalvaamo ja Laitilan Wirvoitusjuomatehdas kipuavat rankingissä.
Kivikylän on Suomen arvostetuin liha-alan brändi ja Marmain selvityksessä jo tosi korkealla. Laitilan Kukko puolestaan on panimoista paras. Kovia saavutuksia, kun mukana ovat myös kaikki kansainväliset brändit.
Onnittelut! Paljon on tehty oikein.
Sateen ropina auton kattoa vasten ja tuulilasinpyyhkijöiden heiluminen jonkin verran häiritsi leffakokemustamme viime lauantai-iltana. Tai kenties säätilan muutokset tekivät tapauksesta paremmin mieleen jäävän?
Kunnon kulttuurikansalaisina osallistuimme elokuvajuhlille, kun Raumalla sellaiset taas kokoon oli juostu. Istuimme amerikanmalliin autossa ja tihrutimme pienehköä näyttöä.
Koronan takia sinisen meren filmifestarit olivat tavallista pienemmät ja ainakin erikoisemmat. Leffoja katsottiin muun muassa uimahallin altaassa, Merijakamon saunassa ja Äijänsuon parkkipaikalla.
Eipähän tullut välivuotta.
Suomi mainittu, vaan ei välttämättä hyvässä. Brittilehti Times kertoi BBC:n miettivän muutoksia perinteisten kävelykonserttiensa päätösiltaan (Last Night of the Proms).
Pohtivat siellä Lontoossa pitäisikö ohjelmistosta poistaa kaksi suurinta yleisön suosikkia, kansallishenkiset Rule Britannia ja Land of Hope and Glory. Niiden aikana Englannin ja Britannian liput liehuvat ja yleisö yhtyy usein lauluun. Sitten mennään yhdessä, tunteella ja kovaa.
Lehden mukaan konsertin johtava suomalaiskapellimestari Dalia Stasevska kuuluu heihin, jotka haluasivat "modernisoida repertuaaria ja vähentää patrioottisia elementtejä". Mainituissa ikivanhoissa lauluissa kun on viittauksia kolonialismiin ja orjuuteen.
Lehden nettikyselyssä liki 90 prosenttia vastusti moista ehdotusta.
PS. Videolla komeasti kajahtava Land of Hope and Glory olisi vahva ehdokas, jos englantilaiset äänestäisivät maalleen kansallislaulun. Sellaistakin toisinaan ehdotetaan, koska God Save the Queen on koko Britannian yhteinen kansallislaulu.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.