Viikon varrelta: Olisiko hienoa, jos saisimme äänestää ihmisiä myös ulos?

Tiesitkö, että Lalli Partinen pelasi Lukossakin?

| Päivitetty

Demokratian puolustaminen yhdistää lujasti Nato-maita, joihin Suomi ja Ruotsi ovat liittymässä. Lukenut kaverini huomautti, että demokratiaa on vuosisatojen saatossa ollut monta sorttia.

Arvelimme, että ajan henkeen sopisi ostrakismos, antiikin Ateenan äänestys, jossa esimerkiksi tyranni tai normien rikkoja voitiin lähettää kymmeneksi vuodeksi maanpakoon. Päätökseen riitti 6000 ääntä. Ostrakismoksen perusteella karkotettiin useita valtiomiehiä.

Suvi Kuokkasen väitöstutkimus osoitti, että ateenalaiset ymmärsivät ostrakismoksen kansanvallan symboliksi, jonka keinoin määriteltiin sopivan käyttäytymisen rajoja ja kansalaiskelpoisuuden ehtoja.

Keksimme kaverin kanssa heti joitakin henkilöitä, vaikkapa erään kansanedustajan, jolla olisi maastamuutto edessä tuolla mallilla.

Arvelimme, että varmaan olisi viisasta rajata tämä mahdollisuus vain heille, jotka antavat vaaleissa myös positiivisen äänen.

Eikös se olisi tätä päivää, että kaikki voisivat näyttää yhdelle peukkua ylös ja yhdelle alas?

Jääkiekkoleijona Lalli Partinen kuoli viime viikolla 80-vuotiaana. Koronalla oli osuutta asiaan (LS 6.5.). ”Idän jättiläinen” pelasi SaiPassa, ”punainen kolmonen” HIFK:ssa. Partinen oli Leijonien luottopakki ja myöhemmin kiekkoliiton toimitusjohtaja.

Lallista olisi voinut tulla lukkolegenda. Partinen oli tulossa Raumalle opiskelemaan opettajaksi ja hänen piti liittyä Lukkoon. Siirto jäi suunnitelman asteelle, mutta harjoitusotteluja Partinen ehti raumalaisjoukkueessa pelata.

Partinen pelasi Lukossa seuran ensimmäisellä ulkomaanreissulla, jolla vastustajia olivat Füssen, Cortina ja Brno.

Pyhäjärvi-instituutti muuttaa Eurassa Kauttuan ruukinpuistosta Fankkeen teollisuusalueelle.

Instituutti on toiminut vuodesta 1989 lähtien komeassa Villa Ahlströmissä, joka rakennettiin 111 vuotta sitten paperitehtaan johtajan asunnoksi Pyhäjärven rannalle.

Uusi koti löytyi Kuljetus-Perkkolan katon alta, HK Scanin naapurista. Vuokratilat ovat vähemmän idylliset, mutta isommat.

Toiminnanjohtaja Teija Kirkkala kertoi Alasatakunnalle, että mieli on tietysti haikea. Lisätila ja toiminnallisuus ratkaisivat.

Tervaleppää ja haapaa taitaa meidänkin saunassa olla. Ainakin ne ovat yleisimpiä puulajeja lauteissa ja saunapaneeleissa.

Maaseudun Tulevaisuus tiesi kertoa, että ne ovat myös enimmäkseen tuontitavaraa Baltiasta, Valko-Venäjältä ja Ukrainasta.

Siksi Venäjän hyökkäys Ukrainaan aiheuttaa puupulaa Suomessa ja nostaa hintoja. MT:n mukaan se kääntää katseita kotimaan metsiin. Tervaleppää meillä kasvaa vähän, mutta haapaa piisaisi. Nykyisin se päätyy kuulemma usein hakkuun jälkeen poltettavaksi.

Maailmanperinnöstä puhuttiin viime viikolla Raumalla useamman päivän ajan. Edustettuina olivat kaikki Suomen seitsemän Unesco-kohdetta, joista kaksi on tunnetusti raumalaisia.

Seuraaviksi lisäyksiksi listalle Suomi esittää Alvar Aallon arkkitehtuuria ja Saimaan norppasaaristoa. Jälkimmäisestä tulisi toinen luontoperintökohteemme. Se ensimmäinen on Merenkurkun saaristo.

Viimeksi taisin mainita, ettei Kauttua kuulu Aalto-kokonaisuuteen. Kolmestatoista Aalto-kohteesta lähimmät ovat Villa Mairea Noormarkussa ja Paimion parantola.

Yksi kohteista, Kolmen ristin kirkko Imatralla, on pahasti rapistunut. Kosteusvaurioiden takia kirkko on ollut puolitoista vuotta käyttökiellossa, eikä seurakunta haluaisi laittaa miljoonia euroja isoon remonttiin.

Viikko sitten kirjoitin tällä palstalla, että maailmanperintö voisi näkyä vielä paremmin Raumalla. Lukijan mielestä Unescon merkki olisi sopinut paljon paremmin liikenneympyrän keskelle ”niiden kuolleitten kaktuksien tilalle”. Olisi enemmän omaa, jota pitäisi markkinoida, meinasi hän.

Olkiluodon vuosihuolloista ensimmäinen (OL2) saatiin valmiiksi viime viikolla. Sunnuntaina alkanut toinen revisio (OL1) onkin suurempi savotta. Sen ennakoidaan kestävän yli kuukauden. Tarkalleen 33 vuorokautta.

Tänä vuonna TVO:n oman henkilöstön lisäksi vuosihuoltoihin osallistuu noin 1300 alihankkijoiden työntekijää. Ulkomailta Eurajoelle tulee lähes 300 erityisosaajaa.

Saha on hyvää vauhtia valmistumassa Raumanmeren rannalle. Metsä Fibren mäntysahasta tulee aikamoinen teollisuuslaitos. Sen on määrä pyöriä 24/7 ja vieläpä niin, ettei linjoilla liikkuvaan puutavaraan ihmiskäsin tarvitse koskea.

Ensimmäisen ison sahan rakensi samoille rannoille Vuojoki Gods (myöhemmin Rauma-Repola) 110 vuotta sitten. Länsi-Suomi kertoi syyskuun alussa 1912, että "ensimmäisen varsinaisen puutavaralastin vie eräs höyrylaiva näinä päivinä ulkomaille Vuojoen Osakeyhtiön täkäläiseltä sahalta".

Lyhyessä uutisessa todettiin, että "niin ikään Eurajoen suulla on eräs höyrylaiva lastaamassa saman yhtiön metsistä noin 8000 sähköpylvästä Saksaan vietäväksi" ja että "ennemmin on Eurajoelta saman yhtiön laskuun viety ulkomaille pari suurempaa lastia paperipuita".

Vuojoen metsissä riitti puuta hakattavaksi. 

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut