Viikon varrelta: Opettajasta Rauman kaupunginjohtajaksi, eikä ensi kertaa

Havainnekuvia julkaistaan paljon Länskärissä. Hyviähän ne ovat kertomaan millaista rakennusta, puistoa, pelikenttää, laivaa ja niin edelleen suunnitellaan tai ollaan tekemässä. Yksi seikka niissä vain kolumnistia huvittaa. Harvemmin näkee oikeaa arkista elämää - ja aina aurinko homottaa.

| Päivitetty

Havainnekuvia julkaistaan paljon Länskärissä. Hyviähän ne ovat kertomaan millaista rakennusta, puistoa, pelikenttää, laivaa ja niin edelleen suunnitellaan tai ollaan tekemässä.

Yksi seikka niissä vain kolumnistia huvittaa. Havainnekuvissa seikkailevat nuorekkaat menevät ihmishahmot, ja aina aurinko homottaa.

Harvemmin näkee oikeaa arkista elämää. Eräässä Turun keskustavision kuvassa oli sentään loskaa kadulla. Mutta missä ovat mummot rollaattoreineen, keski-ikäiset käppäilijät kauhtuneissa tuulitakeissaan, tympääntyneet teinit ja muut arjen perustyypit?

Rauman tuleva kaupunginjohtaja Esko Poikela on Rauman Lyseon poikia. Niiltä ajoilta ei minulla miehestä mitään muistikuvaa ole. Poikela kirjoitti ylioppilaaksi kaksi vuotta ennen meikäläistä.

Lyseon jälkeen Poikelan opin tie jatkui Turun yliopistossa. Valmistuttuaan hän teki opetusalan töitä 27 vuotta. Ura alkoi opettajana ja rehtorina Liedossa, jossa hänestä tuli kulttuuri- ja opetusjohtaja. Kaarinassa Poikela työskenteli ensin pitkään rehtorina ja sitten opetusjohtajana.

Sitten hän palasi Lietoon, mutta kunnanjohtajaksi. Siinä virassa Poikelalle tulee pian kahdeksan vuotta täyteen.

Urapolku on samankaltainen kuin Eurajoen kunnanjohtaja Vesa Lakaniemellä. Raumalla opettajaksi valmistunut Lakaniemi teki pitkään opettajan, rehtorin ja opetusjohtajan hommia ennen siirtymistään kuntapomoksi. Eurajoella hänelle tulee pian viisi vuotta täyteen.

Opettajataustainen oli myös Pentti Koivu, joka johti Raumaa 1988-2004. Hän oli eri kaupungeissa lehtorina ja rehtorina sekä opetusasioiden päällä Kuntaliitossa ennen Raumalle tuloaan.

Koivun haastatteluista tykkäsin, näin meidän kesken sanottuna. Tässä yksi pieni arkistomaistiainen.

”Entä jos kaupunginjohtaja saisi itse ja yksin kohdentaa lisämarkat?

- No, kun kysyit, niin painotetusti suuntaisin nuorisokulttuuriin. Menetämme pikkuhiljaa kaupungin väestöpohjan, ellemme tee jotain. Olemmeko pikkuisen liian vahvasti sitoutuneet perinteeseen, kysyy Koivu retorisesti.

- Omaleimainen murre ja pitsit eivät nuoriin pure. Niissä piilevien arvojen ymmärtäminen vaatii pitemmän kypsyttelyn. Nuorten näkövinkkelistä perinteinen raumalaisuus ei istu heidän käsityksiinsä elävästä kulttuurista, päättelee Koivu”

Veitsenterällä? Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun kommentti Helsingin Sanomien haastattelussa muutama viikko sitten jäi sapen kiehumaan.

”Voin sanoa jopa niin, että jos emme ole käyneet aikaisemmin veitsenterällä, niin valitettavasti nyt me siellä olemme”, kuvasi Kiuru Suomen koronatilannetta.

Miksi lietsoa paniikkia, kun koronatilanne oli kääntymässä selvästi parempaan suuntaan?

Kenties tarkoitus oli hyvä. Kyllä, vielä pitää tsempata yhteisissä talkoissa. Mutta keppi ja pelottelu ei enää oikein toimi. Tarvitsemme kannustusta ja porkkanaa koronakamppailun jaksaaksemme koronakamppailun loppusuoran.

Vai poteeko Kiuru luopumisen tuskaa? Hänen aikansa uutisvirran kuumassa ytimessä alkaa olla ohi. Palaamme tuttuun päiväjärjestykseen, jossa perheministeri ei ole politiikan ykkösketjun peluri.

Mitä Kodinonnen jälkeen isoon liiketilaan Kauppatorin kulmaan? Sisustustalohan muutti viime vuoden lopulla toiseen paikkaan Kauppakadulla.

Kaupunginhallituksen kaavoitusjaoston listalta luin, että Kauppakatu 17 aiotaan muuttaa juhlatilaksi. Asiakaspaikkojen määräksi mainitaan 334.

Huono-osaisuus Suomessa -palvelu on yksi kolmesta finalistista Tilastokeskuksen Datamenestyjät-kisassa. Mainittu nettipalvelu yhdistää tilastotietoa yleistajuisiksi huono-osaisuuden mittareiksi ja mahdollistaa maakuntien, seutukuntien ja kuntien vertailun. 

Huono-osaisimpia seutuja ovat Varkaus, Jämsä, Kotka-Hamina, Koillis-Savo, Äänekoski ja Kuopio.

Vertailun toisessa päässä kärjessä ovat Sydösterbotten, Kyrönmaa, Jakobstadsregionen, Kaustinen, Tunturi-Lappi ja Åboland-Turunmaa. Rauma sijoittuu lähelle listan parempaa päätä, ja Vakka-Suomi löytyy vielä korkeammalta.

Lukijapalautetta: ”koronaa käsittelevässä pääkirjoituksessanne sanottiin, ettei rokotettuja voi vaatia suojelemaan rokottamattomia loputtomiin. Miten niin suojelette rokottamattomia? Pianko otetaan kovemmat keinot käyttöön”, kysyi lukija ja totesi, ettei tarvitse suojelua.

”Olemme tietoisesti tehneet oman valintamme, emmekä pelkää virusta. Meillä on muita keinoja pysyä terveenä, ja eihän se edes ole tällä hetkellä mitenkään vaarallinen virus”, meinasi nimimerkki Koronavapaa.

Suomessa on mielipiteenvapaus. Pari faktaa kuitenkin. Koronatartuntoja on nyt suhteellisesti eniten rokottamattomien 10-49-vuotiaiden keskuudessa. THL:n mukaan viime keskiviikkona Suomessa koronapotilaita oli sairaalahoidossa satakunta. Heistä valtaosa on rokottamattomia. Tautiin on kuollut toistatuhatta suomalaista.

"Lukon kasvatti" Petr Briza on yksi viidestä ehdokkaasta kansainvälisen jääkiekkoliiton puheenjohtajaksi. Liittoa pitkään johtaneen Rene Faselin seuraaja valitaan syyskuun lopulla.

Briza vartioi Lukon maalia 1991-1993. Tsekkoslovakian maajoukkuemies äänestettiin tuolloin Vuoden raumalaiseksi kaupunkilehden lukijakisassa. Pelaajauran jälkeen Briza on työskennellyt eri johtotehtävissä kasvattajaseurassaan Sparta Prahassa ja Tshekin kiekkoliitossa.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut