Bilevideot pääministeri Sanna Marinista olivat viime viikon ykkösuutinen Suomessa. Arkistokuvassa demarien puheenjohtajaa vastaanottamassa raumalaiset puoluetoverit Rainer Lehti ja Sari Seimelä. Kuva: Juha Sinisalo
Pääkirjoituksessa kirjoitin hiljattain melkein kaikkia aloja vaivaavasta työvoimapulasta ja eläköitymisestä, joka muuttaa Rauman seutua ja koko Suomea.
Mainitsin, että vielä 1980-luvulla Raumallakin oli enemmän nuoria kuin 65 vuotta täyttäneitä. Sittemmin suhde on kääntynyt aivan päälaelleen. Nykyisin Raumalla on eniten noin seitsemänkymppisiä.
Kuten mainitsin: kunnia kaikenikäisille, ei siinä mitään – mutta siinä on ratkaiseva ero, että esimerkiksi viisikymppiset tekevät vielä töitä ja kerryttävät yhteistä veropottia.
Sain palautetta, että kyllähän eläkeläisetkin veroja maksavat.
Toki. Olennainen sana lauseessa ajatuksessa onkin ”ja”: tekevät töitä ja maksavat (enemmän) veroja.
Keskiverto palkansaaja ansaitsee Suomessa reilut 3000 euroa kuussa. Eläkettä sama henkilö saa alle 2000 euroa kuussa. Verokertymä siis pienenee.
Perusongelma on kuitenkin väestörakenteessa. Sen pitäisi olla pyramidi eli lapsia tulisi aina olla kaikkein eniten.
Nyt olemme tilanteessa, että työmarkkinoille tulee vähemmän uusia nuoria kuin sieltä vanhoja hyvin palvelleina poistuu.
Julkisen sektorin kantokyvyn kannalta sillä on iso merkitys. On vaikea nostaa eri ammattien palkkoja tuntuvasti – vaikka monet selvästi parempaa liksaa kovasta työstään ansaitsisivat.
Sitä paitsi pelkästään palkkoja korottamalla ei työvoimapulaa ratkaista.
Jollakin tietyllä alalla ehkä, mutta silloinkin kyse on veden kaivoon kantamisesta. Pula vain siirtyy toisille aloille.
Joillakin aloilla kovat palkankorotukset puolestaan siirtäisivät töitä muihin maihin.
Mikä sitten on ratkaisu? Suomi tarvitsee enemmän lapsia sekä enemmän opiskelu- ja työperäistä maahanmuuttoa.
Pääministerin biletyksestä kirjoitettiin viime viikolla vähintään tarpeeksi. Sanna Marinin humalainen juhlinta jakoi kansalaisten mielipiteet, totta kai.
Sellaisiakin arvioita näin, että bilevideot vain vahvistavat nuorekkaan pääministerin brändiä. Kenties, mutta onko siitä SDP:lle enemmän haittaa kuin hyötyä? Demarien ydinkannattajat kun ovat kokeneita ja konservatiivisia kansalaisia.
Varmaankaan SDP ei ole puolueista se kaikkein räväkin, kuvasi varapuheenjohtaja Antti Lindtman (40) Helsingin Sanomien haastattelussa alkukuusta.
Nuorten mukaan saaminen on puolueen kohtalonkysymys, myönsi Lindtman Hesarille. Hänen mukaansa puolue elää murroskautta. Nuoremmat sukupolvet eivät ajattele maailmaa ensisijaisesti oikeisto-vasemmisto-jaolla, vaan heille tärkeitä ovat muun muassa ilmasto-, ympäristö- ja yhdenvertaisuuskysymykset.
Miten saada nuoret sukupolvet kiinnostumaan, kysyi Lindtman ja vastasi itse, ettei kaikkea vanhaa voi kerralla hylätä, kun hypätään uuteen aikaan.
Siinä sitä onkin miettimistä. Eikä vain demareilla.
Sähkön hintakehitys hirvittää. Määräaikaisten sopimusten hinnat kolminkertaistuivat – ja sitten tuplaantuivat vielä siitäkin.
Ensi talvena laskut voivat nousta jopa tuhanteen euroon kuukaudessa.
Jotain hyvää kaikessa. Shokkihinnat pakottavat oikeasti miettimään omaa sähkön käyttöä. Ehdimme tottua halpoihin taksoihin niin, että paljon ehti mennä harakoille.
Halpoihin? No, ainakin verrattain edullisiin. Kotitalouksien sähkön hinta oli pitkään Suomessa EU-maiden keskitasoa.
Toinen muutos, johon meidän raumalaisten olisi hyvä etukäteen totutella on Karin kampuksen liikenne.
Nyt rakennustyöt ovat niin pitkällä, että alkaa hahmottaa kuinka suuresta kokonaisuudesta onkaan kyse. Samalla tontilla toimivat lähitulevaisuudessa koulun lisäksi uimahalli, liikuntasali sekä kansalais-, kuvataide- ja musiikkiopistot.
Homma ei tule toimimaan, jos kaikki yrittävät tunkea autoillaan ovien viereen niin kuin pikkukaupungissa tapana on ollut.
Fiksut alkavat jo nyt katsella parkkipaikkoja vähän kauempaa, mikä säästää hermoja ja ehkä aikaakin.
Mikä on elämän tarkoitus? Siinä on klassikkokysymys, jota olen aika harvoin haastatteluissa käyttänyt 40 vuoden aikana.
Viime keskiviikkona siihen tuntui luontevalta lopettaa keskustelutilaisuus Rauman kauppatorilla, kun jututettavana oli muun muassa arkkipiispa Tapio Luoma.
Niin kai keskustelun voi summata, että hyvä elämä koostuu lopulta tavallisista asioista. Tasainen arki on aliarvostettua.
Taustamusiikki on yllättävän kova juttu. Muusikoille nimittäin. Tekijänoikeusjärjestö Gramex tilitti viime vuonna yli 8 miljoonaa euroa korvauksia taustamusiikin tekijöille.
Potti on suunnilleen yhtä suuri kuin radio- ja televisiokäytöstä maksettu.
Taustamusiikkipalveluita käyttävät muun muassa kaupat, kauppakeskukset ja ravintolat sekä monet työpaikat.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.