Risteily- ja lauttabisnestä seuraava Cruise&Ferry-lehti listasi syksyn numerossaan taas merkittäviä autolauttoja, joita on tulossa markkinoille lähivuosina. Useimmat niistä rakennetaan Kiinassa.
Top 20 -listalle pääsi Raumalla rakenteilla oleva Tallinkin MyStar, ja tekstissä mainittiin myös Raumalla tehtävät Tasmanian-laivat.
Tilaajat ovat enimmäkseen eurooppalaisia varustamoja. Eurooppalaiset telakat jäävät vähiin: RMC, italialainen Visentini, puolalainen Remontova ja tanskalainen katamaraanivalmistaja Brodrene Aa.
Suurin osa isoista matkustaja-autolautoista tehdään Kiinan telakoilla. Sieltä on tulossa laivoja taas Suomeenkin: Viking Linen Glory sekä Finnlinesin Finnsirius ja Finncanopus.
Hyvä kirjoitus, antoi ammattiautoilija palautetta viime viikon kolumnista, jossa kateellisena vertasin vitostien ja kasitien kunnostuksia. Juvalta Mikkeliin ajetaan ”moottoritiellä”, mutta Laitilasta tai Eurajoelta Raumalle ei. Vaikka liikennemäärät ovat ihan samat.
Lukija huomautti, että motarilla on ajettu jo pitkään kutostiellä Imatran ja Lappeenrannan välillä. Olisi mukava tietää liikennemäärä sillä pätkällä, autoilija lisäsi.
Vastauksia löytyy täältä: https://paikkatieto.vaylapilvi.fi/arcgis/apps/webappviewer/index.html?id=9303658f44134d5bb82d7e7d55e11644
Jonkin verran vilkkaammalta tuo kutostie näyttää.
Ylellä pyörivä dokumenttisarjaValioliigan tarina: Pelistä bisnestä kertaa brittifutiksen rajua muutosta 1990-luvulla. Huippufutis siirtyi maksukanaville ja pelaajien palkat kymmenkertaistuivat vuosikymmenessä.
Vanhan (kunnon) Englannin liigan viimeisen mestaruuden voitti Leeds United 1992. Olen usein muistellut tarinatuokiota mestaripuolustaja John McClellandin kanssa. Pohjois-Irlantia kahdesti MM-kisoissa edustanut mies veti perheellemme stadionkierroksen Leedsissä 2000-luvun alussa.
Ex-tähtipelaaja näytti vanhoja sopimuspapereitaan. Pelaajan palkka oli ollut samaa tasoa kuin tavallisen duunarin. Ei niistä liksoista suuria säästöjä kertynyt. Kierroksen päätteeksi mies poistuikin stadionilta vanhalla Escortillaan.
Eikö pitäisi kertoa, ettei Rauman kauppakeskus-projektin takana olekaan enää Skanska, vaan se on siirretty Turun toriparkkiakin hämmentäneille gryndereille. Voisiko Länsi-Suomi valaista tätä "salattua" asiaa ja mitä se vaikuttaa kaupungin rahan menoon, kysyi toinen lukija.
Asiasta kerrottiin jo kolme vuotta sitten tässä lehdessä. Hanke lähti liikkeelle kaupungin ja rakennusyhtiö Skanskan sopimuksella. Kun Skanska ei enää halunnut Rauman projektia johtaa, otti aluejohtaja Jari Pölönen vetovastuun oman yrityksensä nimissä.
Vuokraneuvotteluja hoitaa monissa kauppakeskushankkeissa mukana ollut Realidea kuten syksyllä kerrottiin.
Kyse on normaalista kaupallisesta hankkeesta, joten kaupungin rahan menoon omistuskuviot eivät suoraan vaikuta.
Turun Toriparkin omistajaksi Pölönen tuli syksyllä 2017. Taaleri kokosi rahoituspaketin, Skanska rakensi ja vuosi sitten turkulaisia vuosikymmenet puhuttaneen toriparkin ovet viimein avattiin.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra piipahti Rauman Kauppatorilla lauantaina vaalikiertueella. Se on arvokasta työtä, sillä porukka pitäisi saada innostumaan aluevaaleista. Uusi aluevaltuusto päättää heti suurista arkeemme vaikuttavista asioista.
Niin kuin siitä missä vuoden päästä on terveysasemia ja millaisin palveluin.
Politiikkaa seuraavia tuore puheenjohtaja Purra kiinnostaa kovasti. Voiko puolue hänen johdollaan ja kasvoillaan muuttua salonkikelpoiseksi? Siis hallituskumppaniksi kelpaavaksi?
Purran perussuomalaiset puhuu enemmän taloudesta. Hän ajaa työn verotuksen alentamista ja tiukempaa menokuria julkiselle sektorille. Jussi Halla-ahon pääteema haitallinen maahanmuutto pysyy persupolitiikan keskiössä.
Purra on toistanut Halla-ahon viestiä, ettei perussuomalaisten ole mikään pakko päästä hallitukseen. Puolue voi vaikuttaa itselleen tärkeimpiin kysymyksiin myös oppositiossa.
On siinä perääkin. Perussuomalaiset on onnistunut muuttamaan erityisesti maahanmuutosta käytävää keskustelua. Muidenkin on pakko uskaltaa puhua myös maahanmuuton haitoista, ei vain mahdollisuuksista.
Sama pätee toiseen kärkiteemaan, ilmastotoimiin. Perussuomalaiset on ainoa puolue, joka puhuu myös niiden kustannuksista, julistaa Purra. Ilmastopolitiikka ei liene puolueelle kynnyskysymys hallitukseen menolle – mutta maahanmuuttopolitiikka on.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.