Viikon varrelta: Prisma harjoittelee jo viininmyyntiä

Seminaarinmäen kohtalo ratkaistaan tänään maanantaina, kun Rauman kaupunginvaltuusto kokoontuu.

| Päivitetty

Seminaarinmäen kohtalo ratkaistaan tänään maanantaina, kun Rauman kaupunginvaltuusto kokoontuu.

No, onhan tuo turhan dramaattisesti muotoiltu. Valtuusto siunaa vain paljon polemiikkia aiheuttaneen kaavamuutoksen ja kaupan, jolla kaupunki ostaa 1800-luvun rakennuksia ja yhden tontin.

Opettajia on koulutettu Seminaarinmäellä yli 125 vuotta. Nyt tehtävillä ratkaisuilla Rauma pyrkii tukemaan Turun yliopistoa, mikä onkin perusteltua.

Viime kädessä Rauman ­– Suomen viimeisen OKL-filiaalin – jatko on kiinni kuitenkin isommista asioista. Ennen kaikkea Turun yliopiston kulloistenkin päättäjien linjauksista ja Rauman yksikön vetovoimasta.

Tälläkin palstalla on funtsittu mitä Alkon monopolin murtuminen käytännössä tarkoittaisi. Paine sallia ainakin viinien myynti ruokakaupoissa kasvaa vuosi vuodelta.

Ellen pahasti erehdy, Euroopan viinimonopolit keskittyvät Pohjoismaihin: Alko, Systembolaget, Vinmonopolet, Vinbudin.

Suomen päivittäistavaramarkkinan suuret toimijat, SOK ja Kesko, ovat jo aika suuria viinien maahantuojia. Niillä on myös näppituntumaa viinien myymisestä ruokakaupoissa ulkomailla. Samaten tietysti Lidlillä, joka on kansainvälinen ketju.

Talouselämä-lehti kävi katsomassa millainen on Prisman viiniosasto Tallinnassa. Valikoimassa oli 850 eri viiniä.

”Täällä voimme opetella sitä, miten tehdään hyvä viinikauppa. Teemme sitä työtä ihan tietoisesti”, kertoi SOK:n kansainvälisen vähittäiskaupan johtaja Ilkka Alarotu.

Mielenkiintoinen havainto oli, että osa hyllyistä oli järjestetty sen mukaan minkä ruuan kanssa viinit sopivat. Esimerkiksi valge liha (broileri).

Kauppa lobbaa voimakkaasti viinimyynnin sallimisen puolesta. Vastaväitteen lausui jutussa THL:n tutkimusprofessori Pia Mäkelä. Hänen mukaansa viinikaupan avaaminen kilpailulle veisi pohjan Suomen valitsemalta politiikalta.

Monopolimallin tavoitteena on pitää kulutus mahdollisimman pienenä, mutta suomalaiset tyytyväisinä.

Kauppakeskuksen uusimpia havainnekuvia esiteltiin lehdissä viime viikolla. Kuten jo viime vuonna kerroimme, aiotaan rakennusoikeus käyttää alkuun vain osaksi. Ja talvella Länsi-Suomi uutisoi, ettei Ganal-keskukseen ole tulossa muotivaateliikkeitä.

Taustakuviot ovat sikäli selkiytyneet, ettei hankkeen keulakuvana vuosikaudet toiminut Jari Pölönen ole enää neuvotteluja käyvä veturi. Pölönen on nyt muun muassa Turun Toriparkin toimitusjohtaja.

Ganal Kehityksen ja kauppakeskuksen kiinteistöyhtiöiden toimitusjohtajaksi nimettiin maaliskuussa Reale-yhtiöiden Matti Lähteenmäki.

Länsi-Suomen haastattelussa Lähteenmäki ei pystynyt sanomaan, koska rakentaminen voisi alkaa. Ei ihan heti, sillä suuret muutokset vaativat uuden rakennuslupakäsittelyn.

Tällainen pieni kauppakeskus ilman vaatekauppoja ei uhkaa Vanhan Rauman erikoisliikkeitä.

Ei uhkaa, vaan ei tuekaan.

Matkailusta paljon puhutaan, mutta Vanhan Rauman kaupallisen menestyksen ratkaisevat viime kädessä raumalaiset itse. Jo nyt Raumalta kannetaan aika paljon euroja Turun ja Porin kauppakeskuksiin.

Raumalaisdemari Kristiina Salonen jättää kahden kansanedustajatoverinsa kanssa toimenpidealoitteen niin sanotun kolmoismandaatin kieltämiseksi.

Salosen kanssa kissan pöydälle nostivat Jouni Ovaska (kesk.) ja Inka Hopsu (vihr.). He kysyvät onko oikein, että sama poliitikko on päättämässä kunnanvaltuustossa, hyvinvointialueella ja eduskunnassa.

Se ei edes ole poikkeus, vaan pikemminkin maan tapa.

On vaikea uskoa, että kenenkään aika riittäisi täysipainoisesti kaikkien luottamustehtävien hyvään hoitamiseen. Paavo Väyrynen ehkä on poikkeus, ja hänkin vain omasta mielestään.

Kolmikko ei esitä rajoituksia vaaleihin osallistumiselle. Kolmikon mielestä pitäisi luopua kunnallisista luottamustoimista, jos valituksi tultuaan ottaa paikan aluevaltuustosta.

Haastepyöräilyssä juhlavuosi. Satakunnan haastepyöräily on parhaillaan käynnissä. Suorituksia saa kirjata juhannussunnuntaihin saakka.

Rauman ja Porin välinen haastekisa poljettiin ensi kertaa vuonna 1982. Saman vuosikymmenen lopulla kisa laajeni koko Satakunnan kattavaksi. Tulokset lasketaan kunnan asukaslukuun suhteutettuina.

Oikaisu Rantaselle, kirjoitti nimimerkki Tuolloin koulussa ollut, ja jatkoi: Nanun keskusruokala otettiin kyllä käyttöön 1976, kun syyslukukausi alkoi.

Noin saattaa ollakin. Kolumnissani käytin kaupungin kaavoitusmateriaalin tietoa, jonka mukaan ”koulukeskuksen yhteydessä oleva Nanun keskusruokalarakennus on valmistunut 1977”.

Lukija lisäsi, että vuonna 1976 Raumalla siirryttiin peruskouluun. Se ainakin on kiistatonta. Meikäläisenkin kevättodistuksessa 1976 luki luokka 1C ja Rauman yhteislyseo, mutta keväällä 1977 luokka 6C ja Sinisaaren yläaste.

Sinisaari saatiin onneksi nopeasti pois nimestä. Lukion kävin jo Rauman Lyseossa. Ja selvyyden vuoksi, että saman katon alla siis kävin keskikoulu-peruskoulu-lukiota sen kahdeksan vuotta.

Toinen lukija, nimimerkki Varma voitto, puolestaan kysyi: pannaanko pystökaffet vetoa, että Karin kampus tulee maksamaan enemmän kuin 75 miljoonaa euroa?

Ei panna. Iloinen yllätyshän se on, jos kustannusarvio loppuun saakka pitää kun maailma on näin hulluksi mennyt.

Siitä huolimatta näen Karin kampuksen hyvänä satsauksena Raumalle.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut