Kymmenen vuotta sitten, kauniissa kesäkuun illassa, istuin raumalaisen Palloliiton miehen Janne Koiviston kanssa Örjans vallin katsomossa Halmstadissa. Se oli hieno hetki, alkamassa oli nuorten EM-lopputurnauksen avausottelu. Vastakkain Englanti ja Suomi.
Ylpeydellä mainitsen, että Suomi oli ansainnut paikkansa alle 21-vuotiaiden lopputurnauksessa voittamalla karsinnoissa Tanskan, Skotlannin, Liettuan, Slovenian ja Itävallan. Pikkuhuuhkajia valmensi A-maajoukkueen nykyluotsi Markku Kanerva.
Englanti oli tietysti suosikki, ja matsin myös voitti, 2-1. Englantilaisista Joe Hart, James Milner ja Theo Walcott nousivat A-maajoukkueen vakiomiehistöön.
Suomen nuorista puolen tusinaa kehittyi A-maajoukkueen luottomiehiksi: Tim Sparv, Kasper Hämäläinen, Perparim Hetemaj, Jukka Raitala, Joona Toivio ja muuan ”lupaava poika”, Teemu Pukki.
Nuorten kisojen aikaan 19-vuotias Pukki oli Sevillan kirjoilla. Espanjassa läpimurto jäi tekemättä, samaten Saksassa, ja itse asiassa myös Skotlannissa. Maalivire löytyi vasta Tanskassa. Sieltä Pukki siirtyi ilmaissiirrolla Englantiin, jossa Kotkan poika lopulta nousi siivilleen.
Viime viikkoina lehdissä, myös tässä aviisissa, on kerrottu suomalaishyökkääjän nappikaudesta. Pukki voitti Englannin mestaruussarjan maalipörssin ja juhli nousua maailman kovimpaan futissarjaan, Valioliigaan.
Voisiko ympyrä sulkeutua niin nätisti, että Pukki johtaisi maaleillaan Suomen ensi kertaa miesten lopputurnaukseen?
Niin, ja tarkennettakoon vielä sen verran, että onhan Suomi arvoturnauksissa pelannut. Nimittäin olympialaisissa kolmesti. Vuonna 1912 paikan sai ilmoittautumalla, 1952 isäntämaana ja 1980 länsimaiden boikottien takia.
Telakan laivakaupat ja tuleva sahainvestointi ovat kovia juttuja Rauman seudulle. Mutta hieno homma on myös niin sanottu pikkunorssi, jonka rakentaminen on aloitettu Seminaarinmäen suunnalla.
Harjoittelupäiväkoti on ensimmäinen Suomessa ja vahvistaa opettajankoulutusta Raumalla. Siitä on syytä olla kiitollinen. Kyse on noin tuhannesta opiskelijasta ja palkollisesta.
Pikkunorssista kertomassa oli myös Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen, joka jää eläkkeelle suvella. Lähtöhaastattelussaan yliopiston lehdessä Väänänen korosti sivistyksen vaalimisen tärkeyttä.
Keskeisintä sivistyksessä ei ole oman tietomäärän kartuttaminen, vaan kyky hahmottaa laajoja kokonaisuuksia.
- Sivistys ei ole oman navan ympärillä pyörimistä, vaan pyrkimystä ymmärtää myös muiden lähtökohdat ja tavoitteet, Väänänen sanoi viisaasti.
Ylen kampanja I love muovi on meikäläisen mieleen. Verorahoitettu media on tuutannut ulos faktaa ja valitustusta muovinkierrätyksestä – mutta myös viihdettä kuten Martti Suosalon tähdittämän draamakomediasarjan.
- Syyllistäminen ei auta, joten otimme ratkaisukeskeisyyden johtotähdeksi, sanoi tuottaja Johanna Reen Länskärin tvsivulla.
Viisaasti sanottu sekin.
Erinomaisesta talouskunnostaan tunnettu Rauman kaupunki valmistelee säästöohjelmaa. Kesälomien jälkeen (viimeistään) kuulemme mistä Rauma miljoonat aikoo nipistää ja miten.
Samaa rahanpuutostautia on liikkeellä kunnissa kautta maan. Viime viikolla paljastui, että myös Porin kaupungin tulos on painumassa yli 15 miljoonaa euroa pakkaselle.
Euran kunnanhallitus puolestaan päättää tänään yt-neuvottelujen aloittamisesta. Ne voivat johtaa jopa 35 kunnan työntekijän irtisanomisiin tai osa-aikaistamisiin.
Edessä ovat vaikeat ajat. Jos ja kun ollaan tässä tilanteessa monen kasvuvuoden jälkeen, niin entä sitten, kun seuraava taantuma puskee päälle?
Henkivakuutuksemme on uudistettu. Melkein kaikille miehille, ja nykyään myös joillekin naisille, tutun RK62-rynnäkkökiväärin modernisointi on valmis.
Uudistetut kotimaiset rynnäkkökiväärit otetaan käyttöön varusmieskoulutuksessa kaikissa puolustusvoimien joukko-osastoissa.
Rynnäkkökiväärin kehittämistyö liittyy käynnissä olevaan Taistelija-hankkeeseen, jossa parannetaan taistelijoiden tulivoimaa, suojaa ja liikkuvuutta sekä tilannetietoisuutta.
Rynnäkkökiväärien modernisointityön kokonaisarvo on ollut noin 12,6 miljoonaa euroa, kotimaisuusaste 80 prosenttia hankinnan kokonaisarvosta ja työllistävä vaikutus 50 henkilötyövuotta kotimaista työtä.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.