Viikon varrelta: Räsänen näkee kaksi vaihtoehtoa Makiksen tulevaisuudelle

Räsänen on funtsinut päänsä puhki miten jatkossa olisi järkevintä toimia. Hän arvelee, että yrityspohjalta Makis ajautuu konkurssiin.

| Päivitetty

Länskäri kertoi viime viikolla, että Rauman maauimalan odotetut avajaiset siirtyvät kesäkuulle 2020.

Yrittäjä Riku Räsänen vaikutti varsin väsyneeltä kertoessaan mikä tilanne on. Makis-hanke näyttää imeneen mehut miehestä.

Ymmärtäähän sen.

Räsänen kokee jääneensä yksin. Hänen mieltään painaa erityisesti se, että jotkut ovat leimanneet maauimalan kunnostuksen Rikun bisnekseksi, joka saa kaupungilta miljoonan.

- Mulla ei ole missään vaiheessa ollut oman edun tavoittelua tässä, hän vakuuttaa.

Hän painottaa, että maauimalaon edelleen kaupungin omaisuutta – ja samoin kaikki remontin yhteydessä hankitut uudet rakennelmat, koneet ja laitteet.

Alun perin Räsänen suunnitteli Makiksen pelastustalkoita yhdistyspohjalta.

- Kaupungin ohjeistamana siihen päätettiin perustaa yritys, Makis Oy. Tarkoitus on vain ylläpitää maauimalaa, ei tuottaa voittoa.

Maauimala saadaan lähiviikkoina käyttökuntoon, mutta tämä suvi menee siis harjoittelun piikkiin. Makis ei ole varsinaisesti auki, mutta erilaiset porukat pääsevät uudelleen muotoiltua allasta testaamaan.

Räsänen on funtsinut päänsä putki miten jatkossa olisi järkevintä toimia. Hän arvelee, että yrityspohjalta Makis ajautuu konkurssiin.

- Vaihtoehtoja on varmaan kaksi. Joko Makis Oy rakentaa nyt altaan valmiiksi ja sen jälkeen myy sen eurolla kaupungille, joka pyörittää toimintaa. Tai sitten perustetaan kannatusyhdistys, jolle Makis Oy luovuttaa toiminnan ja tietotaidon. Silloin uimala olisi oikeasti kaikkien kaupunkilaisten yhteinen ja bisnestausta poistuisi asiasta kokonaan, Räsänen sanoo.

Se oli propagandaa, kun Erkki Toivanen Beatleseita haastatteli.

Kyllä vaan.

BBC:n suomenkieliset radio-ohjelmat olivat yksi tärkeimmistä keinoista, kun kylmän sodan vuosina käytiin taistelua suomalaisten mielikuvista. Britannia ja USA käyttivät paljon rahaa osin salaisiin tiedotusoperaatioihin ja kulttuuridiplomatiaan.

Toivasen toimittajan ura urkeni BBC:n suomenkielisessä toimituksessa 1963-1968. Toimenkuvaan kuului myös pop-musiikista raportointi. Rokkikaan ei Erkille vierasta ollut. Hänen myöhempi elämänkumppaninsakin oli rock-manageri.

Historiantutkija Marek Fieldsin kirja ”Lännestä tuulee” niputtaa BBC:n maailmanpalvelun kanssa samaan vyyhtiin muun muassa englanninopetuksen, Fulbright-vaihdon, näyttelyt, jazzin, Coca-Colan ja kuninkaallisten vierailut Suomeen.

Eniten amerikkalaiset ja britit panostivat läheiseen suhteeseen SDP:n kanssa. Demareilla katsottiin – varmaan aivan oikein – olevan ratkaiseva rooli siinä, ettei Suomi luisu Neuvostoliiton johtamaan kommunistileiriin.

BBC:n World Servicea kuuntelin itsekin nuorena radiosta.

En silloin ymmärtänyt, että suomenkieliset ohjelmat olivat hyvin erityisiä. Esimerkiksi hollannin-, tanskan- ja ruotsinkieliset lähetykset oli lopetettu. Britannia keskitti puntansa muun muassa Itä-Saksaan, Jugoslaviaan ja Suomeen.

Fields paljastaa, että ensimmäistä kertaa BBC:n toimintaa häirittiin rauhan oloissa vuonna 1952. Neuvostoliitto sabotoi silloin systemaattisesti Suomeen suunnattuja lähetyksiä. Se vain lisäsi suomalaisten kiinnostusta.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut