Rauma on käytännössä Suomen suurin kaupunki, johon ei henkilöjunalla pääse.
Käytännössä? No, kuntaliitosten jälkeen Lohjalla on vähän enemmän asukkaita. Ohitamme tämän detaljin poikkeuksen vahvistavana sääntönä.
Tähän väliin vielä lukijan palautteen perusteella maininta, että Porvookin on Raumaa suurempi kaupunki.
Olennainen ero Lohjaan ja Porvooseen on, että niistä pääsee joka tapauksessa helposti Helsinkiin. Bussilla noin tunnissa.
Sanotaan sitten, että Rauma on tärkein kaupunki, johon ei junalla pääse. Täällä on isoja teollisuusyrityksiä ja paljon opiskelupaikkoja.
Rauman kaupungin viime viikolla julkistama selvitys joka tapauksessa osoittaa, että hyvällä tahdolla muutama täsmäsijoitettu Rauma-Tampere-henkilövuoro mahtuisi tavaraliikenteen sekaan.
VR:n ensikommentit olivat epäileviä. Sen ymmärtää, sillä aidosti kannattavaksi reittiä tuskin saisi. Tavaraliikenne sen sijaan on hyvää bisnestä.
Valtion rautatieyhtiö, jolle on annettu monopoli, on myös osa julkista palvelua. Valtio tukee henkilöliikennettä Rauman-rataa vastaavilla reiteillä muualla Suomessa.
Tämä kortti pitää katsoa ja asia ennakkoluulottomasti selvittää. Jos Raumalta pääsisi samassa ajassa Helsinkiin junalla ja bussilla, hyvin moni valitsisi junan.
Itäkadun remontti valmistui viime viikolla. Nyt Kalatorin seutu on kunnostettu. Komea siitä tuleekin, kun puistonurmikot vihertyvät ja puut vähän kasvavat.
Itäkadun varteen istutettiin korkkipuu, punatammia, punasaarnia, kirjovaahtera, mantsurianjalopähkinöitä, turkinpähkinä ja katsura. Viime mainitusta en ollut koskaan kuullutkaan.
Kyse oli merkittävästä etapista keskustan kehittämisessä, jota on Raumalla reilut kaksikymmentä vuotta tehty. Rauma on edennyt viisaasti pala palalta. Valmiiksi kaupunki ei tule koskaan. Kehittämiskohteita riittää, mutta lähivuosina määrärahojen osoittaminen taitaa hankaloitua.
Kaupunkilehden kolumnissapalautin mieleen millainen Rauman keskusta oli ennen tämän määrätietoisen kehittämisohjelman käynnistämistä.
EK:n johtava ekonomisti Sami Pakarinen puolestaan palautti mieleen Suomen upean kehityksen viime vuosikymmeninä. Hän vertasi tätä päivää vuoteen 1984, jolloin meikäläinen oli nuori lupaava poika Tampereen yliopistossa.
Vastasyntyneen suomalaisen elinajanodote on noussut 75 vuodesta 82 vuoteen. Itsemurhien määrä on puolittunut. Bruttokansantuote asukasta kohti on tuplaantunut.
Vuonna 1984 vain 68 prosentilla suomalaisista oli asunnossa suihku tai kylpyamme, nykyisin käytännössä kaikilla. Matkapuhelin oli harvinaisuus, netistä ei vielä edes puhuttu.
Rakastunut Raumaan -yhteisö pitää ovensa tällä viikolla auki tavallista pidempään. Nelisenkymmentä liikettä palvelee torstaina ja perjantaina iltakahdeksaan ja lauantaina kello 15 saakka.
Toivottavasti aukioloaikojen lyhyyttä valitelleet hyödyntävät tilaisuuden. Se antaisi uskoa koronakriisin kovasti koettelemille paikallisille yrittäjille.
Ravintolat ja kahvilat saavat taas ottaa asiakkaita. Se on taas yksi pieni, mutta merkittävä askel kohti normaalimpia aikoja.
Tosiaan vain normaalimpia, sillä asiakaspaikkoja on reilusti entistä vähemmän - eikä kukaan tiedä missä tahdissa ihmiset uskaltautuvat takaisin pöytiin.
Rauman Energian toimitusjohtaja Marko Haapala ei oikein lämmennyt, kun vajaat kaksi kuukautta sitten kysyimme aikooko paikallinen sähköyhtiö esimerkiksi puolittaa sähkönsiirron perusmaksuja koronakriisin takia kuten eräät muut yhtiöt.
– Aktiivisia suunnitelmia ei ole. Kaupungin kokonaan omistamassa yhtiössä aloitteen pitäisi tulla sieltä puolelta. Se olisi kuitenkin pois investoinneista, kunnossapidosta ja paikallisten palveluiden ostoista, joita kannattaa tällaisena aikana tehdä, vastasi Haapala.
Viime viikolla Rauman Energia kertoi miten se auttaa paikallisyhteisöä vaikeassa tilanteessa. Yhtiö maksaa urheiluseurojen puolesta puolet lasten ja nuorten liikuntapaikkamaksuista kesän ajan. Tyylikäs veto.
Lisätty maininta Porvoosta 2.6. klo 8.35
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.