Rauma joutuu miettimään investointejaan, joita on suunnitteilla lähivuosina yli sadan miljoonan euron edestä. Itse asiassa paljon enemmänkin, jos listalle lisättäisiin myös kaupungin omistaman satamayhtiön satsaukset.
Viime viikolla uutisoimme, että Karin kampuksen kustannusarvio on alakanttiin.
Viime syksynä kun kaupunginvaltuusto hyväksyi suunnitelmat, puhuttiin 50-60 miljoonasta eurosta. Viime keväänä hintahaarukka oli jo 60-65 miljoonaa euroa. Ja nyt Rauman rakennuttajapäällikkö paljasti, ettei 65 miljoonaakaan taida riittää.
Kaupunki joutuu vakavasti harkitsemaan voisiko Karin kampuksen suunnitelmista vielä karsia jotain tai pitäisikö joitakin suuria rakennushankkeita lykätä eteenpäin.
Tilanne on hankala. Vahvan talouden Raumalle kertynyt pahan päivän vara syödään nopeasti, joten menoja tulee tarkastella kriittisesti.
Toisaalta juuri Karin kampuksen kaltaisia investointeja tarvitaan, jotta Rauma säilyy vetovoimaisena asuin- työ- ja opiskelukaupunkina.
Lukija pyysi avaamaan Rauman kaupungin sitoumuksia ja investointeja muun muassa telakkaan ja satamaan. Meriteollisuuskiinteistöjen toimitusjohtaja Timo Luukkonen kertoi, että lohkotehtaan laajennus maksaisi noin 20 miljoonaa euroa (LS 5.9.).
Laajennus tarvitaan, jotta Merivoimien tilaamat sotalaivat voidaan rakentaa katon alla näkösuojassa.
Uutisessa olennainen pointti oli Luukkosen kommentti, että vaikka kaupungin kiinteistöyhtiö laajennuksen toteuttaisi, RMC kuitenkin viime kädessä investoinnin maksaisi. Rahat kerättäisiin takaisin vuokrina.
Samalla mallilla toteutettiin Rolls-Roycen (nykyisin Kongsberg) investointi.
Kaupungin säästötarpeet eivät johdu näistä investoinneista. Rauma vain käyttää enemmän rahaa palveluihinsa kuin kerää veroina. Niin kuin käyttävät tällä hetkellä melkein kaikki Suomen kunnat. Suurin yksittäinen selittäjä ilmiölle on väestön ikääntyminen.
Myöskään Rauman Sataman isot investoinnit eivät ole kaupunkia köyhdyttäneet. Satama on ainakin tähän saakka joka vuosi tulouttanut miljoonia euroja Rauman kassaan.
”Kahvi kannattelee Kauttuan kasikymppistä” riimittelin otsikkoon käytyäni reilut kaksi vuotta sitten juttukeikalla Amcor Flexiblesin tehtaalla Eurassa.
Tehtaanjohtaja kertoi kahvipakkausten tuovan liikevaihdosta melkein 40 prosenttia. Tärkeimmät markkinat olivat kahvinjuonnin maailmanennätysmaa Suomi ja Saksa.
Sain myös kuulla, että koneita pitäisi uusia, mutta investointirahat ovat kiven alla.
Australialaisella Amcorilla oli tuolloin Euroopassa 52 tehdasta, joiden haluttiin erikoistuvan entistä pidemmälle. Sen jälkeen Amcor osti vielä ison kilpailijansa Bemisin, ja sai siinä yrityskaupassa muun muassa Valkeakosken tehtaan.
Viime torstaina Amcor pudotti pommin. Kauttuan tehtaan sulkemista suunnitellaan, mikä veisi yli 130 työpaikkaa seudulta.
Raumalla Oras Group ilmoitti aikovansa siirtää Rauman hanatehtaan messinkituotannon Puolaan, jossa konserni investoi uuteen kromaamoon. Siirto, joka veisi Raumalta kymmeniä työpaikkoja, tapahtuisi vasta muutaman vuoden päästä.
- Pikavoitot, johtajien bonukset ja johdon aiempien epäonnistuneiden päätösten realisointi suomalaisen henkilöstön selkänahasta eivät mielestämme kuulu Oras Groupin arvoihin tai visioon, arvosteli pääluottamusmies Marko Iltanen.
Opintolaina kannattaa ottaa, vaikkei sitä tarvitsisikaan. Opintolainan korot ovat historiallisen alhaalla. Lisäksi valtio maksaa lainasta takaisin yli 6000 euroa mikäli opiskelija valmistuu tavoiteajassa.
Ei siis ihme, että opintolainan suosio nousee rajusti.
Uutisjutuissa on kerrottu miten opintolainarahoja siirretään esimerkiksi asuntosäästöpalkkiotileille, joille maksetaan parempaa korkoa. Vielä enemmän opiskelija hyötyy, jos pystyy ostamaan asunnon.
Kikkailulla on pitkät perinteet. Itsekin nostin aikoinaan opintolainan pankista ja ostin samalla seisomalla valtion obligaatioita. Opintoni rahoitin kesätöillä ja senttaamalla eli sanomalehtiä avustamalla.
Mistä nykynuorten kunnollisuus johtuu, kysyttiin Helsingin Sanomien otsikossa. Tutkimusten mukaan nuoret tekevät aiempaa vähemmän rikoksia ja käyttävät vähemmän alkoholia.
- Ennen nuoriso tappeli kaduilla, nyt internetissä, tiivisti nuorisotutkija Sami Myllyniemi.
Hyvin kiteytetty.
Ikävä kyllä nuoret eivät kuitenkaan voi entistä paremmin. Ahdistus on lisääntynyt.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.