Viikon varrelta: Raumalaislaivoissa majoitetaan ukrainalaisia pakolaisia

Neljä euroa kilowattitunnilta. Niin hirmuinen on pörssisähkön kattohinta. Meikäläisen huushollissa sähkö maksaa vuodenvaihteeseen saakka viitisen senttiä, joten pahimmassa uhkakuvassa hinta liki satakertaistuisi.

Tallink Silja kertoi viime viikolla, että Baltic Princess palaa Turku-Tukholma-reitille ensi suveksi. Tällä hetkellä laiva ajaa Turun ja Kapellskärin väliä, ei siis Tukholmaan.

Turku-Tukholma-linjalla ollut Raumalla rakennettu Galaxy vuokrattiin kesällä laivahotelliksi Hollantiin. Varustamon tulevista suunnitelmista osviittaa antanee se, että alus siirretään Viron lipun alle. Tallink satsaa Helsinki-Tallinna-reittiin, jolle on valmistumassa Rauman telakalta myös MyStar.

”Raumalaislaiva” Victoria I vuokrattiin kesällä Skotlantiin. Galaxyn lailla sitä käytetään ukrainalaisten sotapakolaisten majoitukseen. Pakolaismajoitukseen varustamo on vuokrannut myös Isabellen ja Europan.

Tallink Silja näyttäisi ainakin toistaiseksi luovuttaneen Turku-Tukholma-reitin herruuden kahdella uudella kiinalaislaivalla operoivalle Viking Linelle. Helsingistä Tukholmaan Tallink Siljan laivat kuitenkin liikennöivät säännöllisesti.

Teollisuuden Voima kertoi viime viikolla, että Olkiluoto 3:n syöttövesipumpun juoksupyörän tutkimukset ovat valmistuneet.

TVO ei kertonut sitä, mistä puoli Suomea on kiinnostunut: milloin OL3:n koekäyttöä voidaan jatkaa ja mistä alkaen voimme laskea sen sähköntuotannon varaan.

Virallinen tieto kuuluu edelleen, että koekäyttö voi jatkua aikaisintaan ensi sunnuntaina ja säännöllinen tuotanto käynnistyy aikaisintaan tammikuun 22. päivänä. Asian pitkittyminen vihjaa ikävästi siihen suuntaan, että OL3 viivästyy lisää.

”Tilanne on oikeasti hyvin heikko, kun Olkiluoto 3 ei ole päällä. Jos ei tule erittäin kylmä arkipäivä tai mitään vikoja, varmaan selviämme. Mutta olemme vain yhden vian päässä siitä, että olemme ongelmissa”, sanoi Gasumin energiamarkkinoiden pääanalyytikko Toni Sjöblom Talouselämälle.

Neljä euroa kilowattitunnilta. Niin hirmuinen on pörssisähkön kattohinta. Meikäläisen huushollissa sähkö maksaa vuodenvaihteeseen saakka viitisen senttiä, joten pahimmassa uhkakuvassa hinta liki satakertaistuisi.

Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä ennakoi, että moisilla hinnoilla teollisuus vähentäisi tuotantoa ja kuluttajatkin saisivat pakon edessä sähköä säästymään yhteensä ainakin tuhat megawattia. Se on enemmän kuin esimerkiksi OL1:n tuotanto.

Silloin voisi käydä niin onnellisesti, ettei sähkökatkoihin lopulta jouduttaisi turvautumaan.

OL3 huolettaa ruotsalaisiakin. Ruotsi on suuri sähkön nettoviejä, mutta tässä poikkeuksellisessa tilanteessa myös Ruotsissa varaudutaan pakotettuihin sähkökatkoksiin tänä talvena.

Länsinaapurin tilannetta huonontaa, että Ringhals 4 -ydinvoimala onkin vielä pidempään pois pelistä kuin luultiin. Sen piti alkaa tuottaa sähköä verkkoon tammikuun lopulla, mutta viime perjantaina Vattenfall tiedotti tuotantopaussin jatkuvan helmikuun lopulle saakka.

Vika havaittiin vuosihuollossa viime kesänä.

Ruotsin murhe on meidän murheemme, sillä ilman Ruotsista virtaavaa sähköä Suomi ei talvella pärjää. Esimerkiksi tätä kirjoittaessani, sunnuntaina iltapäivällä, Suomeen tuotiin 1900 megawattia sähköä (netto). Se on enemmän kuin OL3:n täysi kapasiteetti.

Viikko sitten kirjoitin tällä palstalla kuinka erilaiselta jääkiekko näytti, kun ekoja kertoja kirjoitin Lukon peleistä lehtiin ja Esko Sahlstedt oli Lukon päävalmentaja.

Vielä erilaisemmalta kaikki näytti silloin, kun Sahlstedt aloitti valmennusuransa 50 vuotta sitten Lukon pelaaja-valmentaja Kaj Rosvallin aisaparina.

Äijänsuon tekojäärata oli hiljattain katettu ja Raumasta näin tullut maan kolmas jäähallikaupunki. Tampereen ja Helsingin hienoista halleista poiketen Rauman hallia ei lämmitetty lainkaan ja pukukopitkin olivat pihalla.

Kyseisellä kaudella Lukon katsojakeskiarvo jäi noin 1300:aan, sillä Raumalla pelattiin Suomensarjaa.

Lukko sijoittui länsilohkossa toiseksi FoPSin jälkeen. Mainittakoon muutkin porukat: HPK, PiTa, City, Karhu-Kissat, Kiekko-67 ja Hilpara. Viime mainitun kanssa Lukko pelasi legendaarisen 11-11-tasapelin.

Yleisöä Äijänsuolle kerääntyi kunnolla vasta karsintasarjassa, jossa keskiarvo nousi 3000 katsojaan. Lukon tehopelaajia olivat Jouni Rinne, Esa Isaksson, Juhani Jylhä, Mikko Yläjä, Erkki Sundelin, Matti Saurio ja Ismo Villa.

Karsintasarjassa länsi-, itä- ja pohjoislohkojen parhaat taistelivat yhdestä paikasta seuraavan kauden SM-sarjaan. Loppujärjestys oli Lukko, SaPKo, Kärpät, Reipas, FoPS ja Sport. Lukko siis nousi, SaiPa putosi Suomensarjaan.

Tämän haluaisin takaisin Suomen huippukiekkoiluun. En vilua ja Viri-kaakaojuomaa, vaan ne karsintasarjat. Hienoja urheilutapahtumia.

PS. Puheena olevalla kaudella 1972-1973 myös Säppi pelasi Äijänsuolla Suomensarjaa. Rauman kakkosjoukkue sijoitettiin pohjoislohkoon, jossa se jäi viimeiseksi. Kahdestatoista ottelustaan Säppi voitti kolme: JYPin, Hermeksen ja Musan Salaman.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut