Viikon varrelta: Rauman Lyseon ja Lukon kasvatti johtaa Jyskin Britannian valloitusta

Jottalai toperholtti mnää ny tarvittisi. Miten mahtaisi Kelan puherobotti tuohon vastata?

| Päivitetty

Jottalai toperholtti mnää ny tarvittisi. Miten mahtaisi Kelan puherobotti tuohon vastata?

Kela kokeili puherobottia viime keväänä. Bottia koulutettiin vastaamaan opintotuen tulorajojen valvontaan liittyviin kysymyksiin Kelan puhelinpalvelussa.

”Puhebot-kokeilu oli onnistunut siinä mielessä, että saimme todennettua suomenkielisen puheentunnistuksen kyvykkyyksiä Kelan asiakaspalvelua ajatellen. Seuraava testiosio on tekeillä tänä keväänä. Sen jälkeen harkitsemme puhebottien ja muiden tekoälyyn pohjautuvien puheteknologioiden käyttöä Kelan palveluissa”, kertoo Riikka Lindroos-Järvitalo Kelasta.

Hänen tittelinsä on ajan hengen mukainen: tuoteomistaja AI & RPA, Kela, asiakkuuksien kehittämisyksikkö,asiakaskontaktien kehittämisryhmä.

Lindroos-Järvitalon mukaan puhebotti ei todennäköisesti palvele Kelan asiakaspalvelussa vielä tänä vuonna. Mutta ehkä jo ensi vuonna?

Raumankielisen tukipyynnön pistin kolumnin alkuun, koska tekoälyn kouluttamisessa yksi haaste on nauhoitetun puheen puute. Monissa hankkeissa kerätään parhaillaan suomalaisten höpötystä monine muuttuvine murteineen.

Rauman Lyseon kasvatti vetää tanskalaisketju Jyskin bisneksiä Britanniassa. Roni Tuominen aloitti pari vuotta sitten Irlannista, jonne hänen johdollaan avattiin Jyskin ensimmäiset myymälät. Nyt niitä on yhdeksän.

Viime suvena Jysk antoi Tuomisen vastuulle myös Britannian myymälät, joita on 21. Vuosimyynti on nyt reilut 40 miljoonaa euroa ja kasvutavoitteet kovat.

Koronakriisin pakottama kotoilu ja trendikäs tanskalaisilmiö hygge puhaltavat tuulta Jyskin purjeisiin. Tänä vuonna on tarkoitus avata viisi uutta puotia Britanniassa.

Brittimedian haastatteluissa Tuominen on kertonut työskennelleensä nuorena raumalaisessa ruokakaupassa äitinsä kanssa – ja haaveilleensa jääkiekkoilijan urasta. Hän pelasi Lukon junnuissa.

Rauman pojaksi laskemme myös Dannyn. Täällähän helsinkiläistynyt porilaislähtöinen laulajatähti suviaan viettää.

Dannyn ties kuinka monennelle euroviisuehdokkuudelle on hymähdelty. Onneksi en siihen kuoroon ehtinyt mukaan, sillä Sinä päivänä kun kaikki rakastaa mua on vaikuttava kappale. Danny tulkitsee sen hienosti ja uskottavasti. Viihteen konkari esittää aidosti itseään.

Biisin näkee tästä jutusta.

Tämä erottuu joukosta ja jää mieleen. 

Pääkirjoituksessa käsiteltiin korkeakoulutuksen kehittämistä Satakunnassa. Jotkut lukijat kyseenalaistivat opetusministeriön asettaman tavoitteen, että vuonna 2030 vähintään puolet suomalaisista suorittaisi korkeakoulututkinnon.

Yksi huomautti, että jo nyt on pulaa ammattitaitoisista työntekijöistä. Toinen kysyi mistä löytyvät halukkaat kouluttamaan itseään kortistoon ja epäili mahtaako edes päteviä opettajia riittää.

Laitilan kaupunginjohtaja, edelleen varsin tuore sellainen, Lauri Kattelus jatkaa Naantalin kaupunginjohtajakisassa.

Kaikkiaan 18 hakijasta kuusi kutsuttiin haastatteluun. Kuusikosta viisi on nyt kaupunginjohtajana, yksi maakuntajohtajana. Näistä valitaan: Mika Herpiö (Riihimäki, v.t.), Lauri Kattelus, Laura Leppänen (Päijät-Häme), Carita Maisila (Marttila), Jarmo Pienimäki (Ähtäri) ja Riku Rönnholm (Iitti).

Rauman kaupunginhallitus päättänee tänään maanantaina, että Rauma osallistuu Turun yliopiston lahjoitusprofessuuriin sadan tonnin panostuksella. Kaupunki antaisi viitenä vuotena 20 000 euroa, Rauman seudun yritykset panisivat likoon 100 000 euroa vuodessa.

Turun yliopisto sai luvan tekniikan diplomi-insinöörien koulutukseen, mikä oli positiivinen uutinen seudullemme. Tänne on helpompi saada Turussa kuin Helsingissä opiskelevia kesätöihin, harjoitteluun ja vakiduunin.

Kun lahjoittajat ovat selvillä, Turun yliopisto käy tarkentavan keskustelun professuurin alan määrittelemiseksi. Proffan haku käynnistyy parhaassa tapauksessa jo helmikuussa.

Enemmän palautetta kuin aikoihin sain viikkokolumnista, jossa ehdotin Raumalle liikuntapainotteista alakoulua ja Kourujärveä sen sijoituspaikaksi. Mikä harvinaista: palaute oli poikkeuksetta positiivista.

Esimerkinä Kourujärven koulun rehtorin terveiset: "Kiitos kaikkien kourujärveläisten puolesta, enkä tarkoita ainoastaan koulun väkeä, vaan koko alueen asukkaita. Olen Nanujärvelä-keskusteluissa yrittänyt tuoda esiin nimenomaan koulun sijaintia ja sen tuomia mahdollisuuksia. Minua on kuunneltu huonosti, mutta sinun perusteltua kirjoitustasi on hankala kiistää".

Ehdotukseni taustalla on ajatus "kokonaisesta koulupäivästä" (vai mikä oikea termi olikaan), jossa koulunkäynti ja harrastukset limittyvät fiksusti. Omaehtoista ja ohjattua liikuntaa voisi olla ennen ja jälkeen koulutuntien – eikä välillä tarvitse käydä kotona.

Murretta myös loppuun, Hannu Heimon huumoria kaupunkilehtemme arkistosta:

– Mnää kattlin delevisiost pali biljardi, mutt mnuu lääkrin sanos, ett mnää tarvittisi enemä liikuntta.

– No, otikkost vaari häne oordereistas?

– Oti oikke. Ny mnää kattle enemäm botkupallo.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut