Viikon varrelta: Sähkölasku 2000 euroa kuukaudessa

Ei kai tuollaisia sähkölaskuja kenellekään tulossa ole, epäili eräskin fiksu ja tietäväinen kaveri. Pakko oli tarkastaa, etten väärää tietoa enempää levittäisi. Ikävä kyllä, kutinsa pitää.

| Päivitetty

Aloitetaan taas lukijakommenteilla. Joidenkin mielestä oli yliampuvaa puhua pääkirjoituksessa talvisodan hengestä, kun maksamme enemmän ruuasta, polttoaineista, sähköstä ja melkein kaikesta.

Toiset puolestaan ovat kritisoineet maan hallituksen päätöstä suuresta tukipaketista kalliista sähköstä kärsiville. Paketti on kieltämättä valtava, mutta niin on monen hätäkin.

Kun yhden kuukauden sähkölasku nousee 1500-2000 euroon, niin kuin tulevana talvena on käymässä, voi minusta puhua talvisodan hengestä. Noilla hinnoilla, kaikista valtion vastaantuloista huolimatta, pienituloisilla ja eläkeläisillä on edessä kirjaimellisesti kylmä talvi.

Ei kai tuollaisia sähkölaskuja kenellekään tulossa ole, epäili eräskin fiksu ja tietäväinen kaveri. Pakko oli tarkastaa, etten väärää tietoa enempää levittäisi. Ikävä kyllä, kutinsa pitää.

Asumme 70-luvun sähkölämmitteisessä omakotitalossa. Viime joulukuun sähkölasku oli alle 400 euroa. Samalla kulutuksella ja Omavoiman tämän hetken hinnoilla laskumme nousisi hieman yli 2000 euroon. Siis kuukaudessa.

Jos hallituksen esittämä sähkön alvin alennus toteutuu, sähkölaskulle jäisi hintaa ”vain” noin 1850 euroa.

Jos tuon luokan sähkölasku tulee joulu-, tammi-, helmi- ja maaliskuussa, niin keskituloisetkin ovat lirissä. On kohtuutonta, jos työssäkäyvät ihmiset joutuisivat ottamaan pankkilainaa pitääkseen kotinsa lämpimänä.

Tuon laskelman tein kahden vuoden määräaikaisen sopimuksen ajankohtaisen tarjoushinnan mukaan.

Eikä vaihtoehtoja juuri ole. Käytännössä vaikkapa pienituloinen eläkeläinen ei voi valita miten asuu. Jos omistaa sähkölämmitteisen talon, ei sen myyminen juuri tässä markkinatilanteessa taida olla mahdollista. Paitsi ehkä myymällä alihintaan, jolloin menettää kovalla työllä kerätyn vähäisen varallisuutensa.

Tai jos vanha pari onkin saanut omakotitalonsa juuri myytyä, ei siihen hyvässä uskossa muuttanut lapsiperhe hevin selviä lämmityslaskustaan ja lainoistaan. Enkä pitäisi kerskakulutuksena, jos nelihenkinen perhe asuu sadan neliön kodissa.

Sähköä voi säästää, eikö niin? No, meillä kotona sisälämpö on jo ennestään talvisin 19-20 astetta. Suihkussa ei todellakaan lotrata minuuttikaupalla. Saunomme korkeintaan kahdesti viikossa reilussa 60 asteessa.

Perusvinkit, joita kansalaisille nyt kovasti jaetaan, ovat siis olleet meillä arkea vuosien ajan.

Omavoiman toimitusjohtaja Jesse Ruotsalainen vakuutti ymmärtävänsä asiakkaiden hämmennyksen ja huolen. Tilanne on vakava ja hintatilanne energiamarkkinoilla järkyttävä, hän kirjoitti viime viikolla.

”Ostamme kaiken asiakkaillemme toimittaman sähköenergian spot-hintaan. Esimerkkinä voisi rinnastaa meidät nauloja myyvään kauppaan. Jos naulan hinta on tukussa ollut 5 euroa kappale aiemmin, niin se on voitu myydä 6 eurolla asiakkaalle. Jos tukku nostaa hintaa ja uusi hinta on 100 euroa kappale, ei nauloja myyvä kauppa voi sitä myydä kannattavasti asiakkaalle vanhalla 6 euron hinnalla” Ruotsalainen selitti.

Tilanne on niin poikkeuksellinen ja vakava, että valtion toimia ja tukea tarvitaan pikaisesti. Niin ilman omaa syytään pulaan joutuneille kotitalouksille ja yrityksille – ja mahdollisesti myös energiayhtiöille, jotka ovat vaarassa kaatua.

Heti aamusella tuli kommenttia Ruotsalaisen selitykseen. Sähkömarkkinaa tunteva lukija huomautti, että Omavoiman omistajat toimivat myös sähkön tuottajina.

"Eli Omavoima näyttää nihkeää tulosta, mutta se todellinen tuotto tehdään samojen omistajien tuotantoyhtiöissä. Tämä on tietysti vielä ihan eri luokaa vielä esimerkiksi Fortumissa ja Helenissä", huomautti lukija.

Rauman Energialla on omaa tuotantoa liki 30 megawattia ja OL3 tuo 4 megawattia lisää. Tuotantokustannukset eivät ole juuri nousseet, vaikka sähköstä markkinoilla saa nyt huippuhinnan.

Sunnuntain Länskärissä oli iso juttu Näin toimii sähköpörssin kylmä logiikka. Siinä avattiin mielestäni hyvin tätä hämmentävää ilmiötä, sen seurauksia ja keinoja ratkaista pirullinen ongelma.

Ennätyskallis sähkö voi johtaa yllättäviin ja yhteiskunnan kannalta aivan vääriin ratkaisuihin. Joillekin teollisuuslaitoksille voi olla kannattavampaa pysäyttää tuotanto, lomauttaa henkilöstö ja myydä edullisesti ostettu sähkö hyvällä voitolla.

Sellaisia tehtaita tulee mieleen Rauman seudultakin, valitettavasti.

Porilaiset pettyivät, kun kaupunginjohtajahaku tuotti suuresta valtakunnallisesta mainoskampanjasta huolimatta vain kourallisen varteenotettavia ehdokkaita. Eikä joukossa ole sellaisia yllättäviä ”kovia nimiä”, joita Pori odotti suuren näkyvyyden tuovan.

Tuon kärkiviisikon Pori olisi saanut ilman isoa rummutustakin, arvioi eräs paikallinen kunnallispolitiikan toimija. Helppo on arvioon yhtyä.

Ja yhtä helppo on selitystä tarjota. Täysin avoin ja julkinen haku karsi kisasta osallistujia. Rauman ja monen muun kunnan viime vuosina suosimaa suostumusmenettelyä voi arvostella, mutta lopputulos on parempi.

Selvyyden vuoksi vielä: onhan demariministeri Krista Kiuru kova nimi. Muttei yllätys. On ihan luonnollista, että pienen lapsen äitinä häntä kiinnostaa korkean profiilin työpaikka kotikaupungissa vuosien reissaamisen jälkeen.

Raumalainen maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä on jäämässä eläkkeelle.

Kuten kerroimme, virka pannaan hakuun loppukuussa. Kisa on jo täydessä käynnissä. Ensimmäisten joukossa mukaan ilmoittautui porilainen ex-kansanedustaja Sampsa Kataja (kok.). Hän onkin pätevä ehdokas.

Viime vaaleissa hän sai vajaat 3200 ääntä, joka riitti vain varasijaan. Kokoomuksen ainoan paikan Satakunnassa nappasi raumalainen Matias Marttinen vajaan 5000 äänen potilla. Porilainen Mari Kaunisto oli puolueen kolmonen 2400 äänellään.

Viking Linesta tulee Turku-Tukholma-reitin valtias, kun kilpailija Silja Line vuokrasi Galaxyn talveksi muualle ja siirtää Baltic Princessin ajamaan Turusta Tukholman sijaan Kapellskäriin.

"Tottakai se on meille eduksi, että yksi alus Turun reitiltä on kokonaan pois. Saavutamme 70 prosentin markkinaosuuden Turun linjalla", Viking Linen toimitusjohtaja Jan Hanses sanoi Turun Sanomille.

Hansesin mukaan kilpailutilanteen muutos tietää sitä, että ilmaisten risteilyjen aika on ohi. Asiakkaita riittää ilmankin.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut