Kantaverkkoyhtiö Fingrid on kesästä lähtien aktiivisesti päivittänyt arviotaan sähköpulan riskistä tulevana talvena. Todennäköisiä sähkön pakkokatkaisut eivät ole, mutta ikävä kyllä mahdollisia.
Länsi-Suomi uutisoi syyskuussa paikallisten verkkoyhtiöiden valmistautumisesta mahdolliseen sähköpulaan.
Valtakunnallinen linjaus on, että sähkökatkot olisivat pääosin kahden tunnin pituisia. On arveltu, etteivät siinä ajassa kodit kylmenisi tai ruuat pakastimessa sulaisi.
Yksittäisiä käyttäjiä ei voi jättää sähkösulun ulkopuolelle. Tosipaikan tullen Raumakin pimenisi alue tai kylä kerrallaan.
Tästä on kääntäen pääteltävissä, että häiriöt yhteiskunnan kriittisissä toiminnoissa halutaan varmasti välttää. Niinpä esimerkiksi sairaalan naapurissa asuvien sähköt katkaistaneen viimeisenä.
Sähköpulaa voi ennakoida. Verkkoyhtiöillä on hyvä mahdollisuus tiedottaa asiakkaitaan, jos sähköpulan riski on laukeamassa. Todennäköisin uhka eli pitkä pakkasjakso on varsin hyvin ennustettavissa.
Ennakkotiedotuksella riskin toteutuminen voidaan ehkä jopa välttää. Kun riittävän monet asiakkaat vähentävät kulutustaan tai siirtävät sitä ajallisesti, sähköä voikin riittää meille kaikille.
”Syyskuussa saavutettu 7 prosentin säästö sähkön käytössä on todella hyvä alku. Tulevana talvena sähkön säästöllä ja käytön ajoittamisella voi olla ratkaiseva merkitys sähköpulatilanteiden välttämiseksi. Esimerkiksi noin 10 prosentin säästö huipputilanteessa vastaisi jo lähes Olkiluoto 3:n tuotantotehoa”, sanoi Fingridin voimajärjestelmän käytön johtaja Tuomas Rauhala tiedotteessa.
Valitettavasti sähkökatko voi tulla myös yllätyksenä, jos oikein huonosti menee.
Alamme jo tietää, mitkä ovat kolme avaintekijää. Sähköä riittänee, jos sää on lauha ja tuulinen, Olkiluoto 3 tuottaa atomisähköä ja siirtoyhteydet Ruotsiin toimivat.
Säätila on ennustettavissa. OL3:een liittyy epävarmuutta, kun tietoa viimeisimpien vikojen korjaamisesta ei ole julkisuuteen kerrottu. Säännöllisen tuotannon pitäisi alkaa joulun jälkeen, vaan meneekö ensi vuoden puolelle?
Siirtoyhteys tarkoittaa ennen kaikkea Fenno-Skan-merikaapeleita, jotka liittävät Ruotsin verkon Suomeen Rihtniemen ja Rauman kautta. Sellaiseksi on maailman meno muuttunut, että joutuu toivomaan kaapelien pysyvän ehjinä Raumanmeren pohjassa.
Taitaa olla parempi, etten lue Remes-luokan jännäreitä lähiviikkoina.
Kollega teki kelpo työtä. Ilkka-Pohjalaisen päätoimittaja Markku Mantila käytti ison osan vapaa-ajastaan romaanisarjan kirjoittamiseen. Ensimmäinen osa ilmestyi 2018, toinen 2020 ja kolmas tänä syksynä.
Keskeisten henkilöhahmojen tarinan kuljetus alkaa Peräseinäjoen Mantilanmäeltä, kirjoittajan lapsuuden kotikylästä. Elämä kuljettaa kylän väkeä uusiin maisemiin ja tehtäviin.
Trilogian täydentävä Nurmettuva tie, päättyvä polku sijoittuu aikaan, kun Neuvostoliitto romahti ja Suomi liittyi Euroopan unioniin.
Mantila on kertonut halunneensa kuvata Suomen muuttumista yhden pienen kunnan kautta. Siinä hän onnistui hienosti. Kylän ja kunnan kehitystä voi mielessään peilata vaikkapa TL Lappiin tai Kiukaisiin.
Pelastusarmeijan kersantti Vesa Rohilaa kävin jututtamassa viime keväänä Savilankadulla. Hän kertoi tekevänsä vajaata viikkoa, mikä antaa paremmin aikaa rakkaalle kirjoitusharrastukselle.
Nyt syksyllä ilmestyi Vesa Rohilan kahdeskymmenes kirja, Eilispäivän Ford- ja Fordson-traktoreita. Kustantajan mukaan tyyli on leppoisa, mutta asiallinen.
Myös vaimo Marjatta Rohila on osallistunut kirjatehtailuun. Hänen syksyn uutuuskirjansa on Maitotilan meininkiä. Se on suunnattu lapsille ja varhaisnuorille.
Johan on järkäle. Nimittäin Risto Ojasen kirjoittama Porin Teatterin historia. Kaksiosainen paketti käy läpi kaikki naapurikaupungin teatterin esitykset vuosina 1931-2021. Lähes tuhanteen sivuun mahtuu uskomaton määrä tietoa ja tarinaa näytelmistä, niiden tekijöistä ja esitysten saamasta vastaanotosta.
Ojanen tuntee aiheensa hyvin. Kulttuuritoimittajana hän seurasi erityisesti teatteria ja kirjoitti Porin näytelmistä lukuisia arvosteluja. Ojanen työskenteli kolme vuotta myös Porin teatterin johtajana 1990-luvun lopulla. Kolmivuotiskauden ohjaajaksi kiinnitettiin Pekka Saaristo. Kari Suomela kutsuttiin Raumalta talouspäälliköksi.
Johtajapestin jälkeen Ojanen valittiin Tyrvään Sanomien päätoimittajaksi Vammalaan, joten ex-kollegasta on tässäkin kyse. Kirjasta lisää, kunhan ehdin sitä paremmin plaraamaan.
Raumalaisessa oli juttua Ukrainan apu -keräyksestä. Ukrainasta kotoisin oleva, 11 vuotta Raumalla asunut Tanja Kylander kertoi, että "tarvetta on ihan kaikelle. Ihmiset ovat saattaaneet menettää pommituksissa koko omaisuutensa".
Lukija lähetti kuvan, joka todistaa, että auttamisen halua Rauman seudulla riittää. Tavaraa tuotiin markettien parkkipaikalle melkoinen määrä:
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.