Viikon varrelta: Sopiiko tori Vanhaan Raumaan?

Raastuvantori laajennettiin vaiheittain taloja purkamalla kauppatoriksi, kun tila loppui kesken. Hyvin voi kehitystä verrata vaikka nykyiseen Prismaan.

Vanhan Rauman asemakaavaehdotuksen pääpuheenaihe on tori. Miten sitä voi kehittää paremmin ajan tarpeita vastaavaksi? Mikä sopii Vanhaan Raumaan ja mikä ei?

Kun oikein vanhoja Länsi-Suomia silmäilee, huomaa torikysymyksen puhuttaneen raumalaisia myös reilut sata vuotta sitten. Asemakaavaa silloinkin laadittiin ja toti ei kun tori kuumensi tunteita.

Raastuvantori laajennettiin vaiheittain taloja purkamalla kauppatoriksi, kun tila loppui kesken. Hyvin voi kehitystä verrata vaikka nykyiseen Prismaan.

Meikäläiselle oli uusi tieto, että 1910-luvulla kiisteltiin siitä, sopiiko kauppatori Vanhaan Raumaan. Aika monet olivat rakennuttamassa uutta isompaa toria muualle.

Torin paikaksi ehdotettiin ainakin Savilanketoa. Olisivat talot säästyneet – mutta toisaalta kauppaa siirtynyt ”Uuden Rauman” liikkeille.

Uuteen kaavaehdotukseen sisältyy luonnos toripaviljongista. Tapio Niemi kirjoitti viime vuonna kolumnissaan, että 1900-luvun alussa Raastuvantorilla seisoivat kaupungin pystyttämät katoksin varustetut kauppahallit.

Rauman grillikioskeista, niistä harvoista jäljelle jääneistä, kertova juttumme keräsi runsaasti lukijoita.

Jutussa kerrottiin, että Rauman vanhin grilli on palvellut jo 50 vuotta. Yrittäjäkaksikko kertoi hakevansa jatkajaa, onhan ”33 vuotta riittävän pitkä aika olla naimisissa makkaraperunoiden kanssa”.

Lukijamme kiikutti toimitukseen mainosesitteen, jossa ilmoitettiin Kalkken Grilli-Kioskin avaavan 29.12.1972 Äyhönjärven asuntoalueella lähellä lämpökeskusta.

Kalkke ei grilliä pitänyt. Nimi viittasi alkuperäiseen sijaintiin Kalkkentien päässä. Vasta myöhemmin kioski siirrettiin nykyiselle paikalleen muutaman sadan metrin päähän, kun Äyhönjärventie valmistui.

10 000:s potkurilaite valmistui Kongsbergin Rauman-tehtaalla (ex-Rolls, -Kamewa, -Aquamaster ym) uutisoi Länsi-Suomi viime viikolla.

Jutussa kerrottiin, että juhlakalu lähtee turkkilaiselle Sunmar-telakalle. Sen verran kaivelin lisätietoa, että mainittu suunnittelija on Robert Allan -niminen kanadalaisfirma. Tuleva omistaja puolestaan on tanskalainen Svitzer, joka kuuluu A.P. Moller-Maersk -konserniin.

Svitzer julkisti uudenlaisen ”poikittaishinaajan” vuosi sitten. Hehkuttivat konseptia käänteentekeväksi. Ketterä monitoimihinaaja vetää, työntää ja manöveeraa joka suuntaan. Ja tietenkin, hinaaja on myös entistä vähäpäästöisempi.

LS Friski Myättuult -tunnustuksen saanut raumalainen Henna Blomroos pääsi Vuoden urheilija -äänestyksen ehdokaslistalle. Kaikkiaan ehdokkaita on 27. Mielenkiintoista on nähdä miten urheilutoimittajat arvottavat fisbeegolfin MM-hopean lukuisten muiden hienojen saavutusten joukossa.

Vaikeita valintoja nuo aina ovat. Esimerkiksi jääkiekkoilijoista ehdolla ovat Leijonien olympiakultajoukkueen kippari Valtteri Filppula sekä NHL-mestarit Artturi Lehkonen ja Mikko Rantanen.

Jos veikata pitäisi, niin hiihdon olympiavoittaja Iivo Niskanen on ykkönen.

Koomikoiden silmin katsottiin Suomea Ylen tv-sarjassa. Ja Raumaakin, kun kaupunki maksoi 20 000 euroa päästäkseen mukaan.

Suomeen kutsuttiin kolme kansainvälistä stand up -koomikkoa, ukrainalais-amerikkalainen, intialainen ja eteläafrikkalainen. Tehtävänä oli etsiä selitystä sille, miksi me suomalaiset olemme maailman onnellisimpia. Raumalla kolmikko kävi kirjastossa, neuvolassa ja Kuovilla sekä söi Johtolassa.

Yle Areenasta Rauma-jakson ehdin jo vahdata. TV2-kanavallakin se on muutaman kerran esitetty, ja näyttää tulevan vielä tapanina ja tiistaina uusintana.

Sanokaa tosikoksi, muttei paljon naurattanut. Ei edes päätösjaksossa, jossa kolmikko vitsaili Suomen kokemuksistaan New Yorkin komediafestareilla marraskuussa. Keikka oli yksi festarin 150 show’sta. Yli 200 esiintyjästä päähuomion keräsivät Bruce Springsteen ja Conan O’Brien.

Ydinalan Oscar. Sellaiseksi TVO:n lehdessä kuvattiin hiljattain eläkkeelle jääneen Mikko Kososen saamaa Nuclear Excellence Award -palkintoa. Niitä jakaa WANO, ydinvoimalayhtiöiden kansainvälinen järjestö.

Kosonen teki TVO:n johtotehtävissä hienon työuran muun muassa tuotanto- ja turvallisuusjohtajana.

TVO:n Uutisia Olkiluodosta -lehden haastattelussa Kosonen kertoi, miten aika eläkkeellä kuluu. Side ydinalan turvallisuuskysymyksiin säilyy Posivan ja Fortumin turvallisuusryhmissä. Kuolinpesän tilalla Savonlinnassa riittää ruumiillista työtä.

Muiksi harrastuksiksi mainittiin golfaus ja rotarytoiminta. Kosonen valittiin joulukuussa Rauman rotaryklubin ensi kauden puheenjohtajaksi.

Valtio vaati RMC:n johdon ja hallituksen uusiksi laittamista viime suvena, sanoi puolustusministeriön ohjelmajohtaja Lauri Puranen Talouselämä-lehden haastattelussa.

”En usko, että RMC joutuu konkurssiin. Se on meille tärkeä yhtiö ja sen toiminta kyllä turvataan, mutta toki mitään piikkiä ei ole auki”, Puranen totesi.

Organisaatio myllättiin, kuten tiedämme. En kuitenkaan lähtisi kivittämään RMC:n edellistä johtoa. Kun lukee varatoimitusjohtaja Mika Laurilehdon kertausta koronan ja sodan vaikutuksista telakalle, niin aika tekemättömältä paikalta kuulostaa.

RMC:n suuntaa kääntämään pestattu Mika Heiskanen kertoi haastattelussamme, että ”tasmanialaisten” tuotanto etenee aikataulussa ja ensimmäisen sotalaivan rakentaminen alkaa ensi syksynä. Neljännen laivan pitäisi valmistua 2029, kun alkuperäinen maali oli vuodessa 2027.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut