Suosittu Lumen-valotaidetapahtuma järjestetään vuodenvaihteessa kolmannen kerran, mutta aiempaa pienempänä ja lyhyempänä. Valotaidetta tulee vain kaupungintalon pihaan ja Kalatorille.
Marko Haapalan mukaan järjestäjät harkitsivat sitäkin, pitäisikö tapahtuma jättää väliin. Sähköstä voi pahimmassa tapauksessa olla tammikuun alussa pulaa. Ainakin sähkö lienee tuolloin kallista.
Haapala korosti, että Lumenissa käytetään led-valaistusta, joka kuluttaa yllättävän vähän sähköä.
Meitä kansalaisia ohjeistetaan vähentämään sähkön kulutusta etenkin tulevana talvikautena. Lumen-järjestäjien pohdintaa on fiksua harjoittaa kotonakin.
Kausivalot piristävät pimeimpänä vuodenaikana. Ledeillä toteutettuna se ei kaada kenenkään taloutta. Motivan mukaan esimerkiksi 80 led-lampun pitäminen päällä koko talven (sata päivää), kahdeksan tuntia päivässä maksaa vain euron tai pari, vaikka sähkön hinta olisi 50 senttiä kilowatilta.
Vanhanaikaiset hehkulamput ovat sitten ihan eri asia. Niillä saa poltettua vastaavassa ajassa sähköä kymmenien eurojen edestä.
Puolustustusvoimien henkilöstön jaksaminen on koetuksella. Ensin lisättiin kertausharjoituksia ja sitten koronapandemia aiheutti lisäkuormitusta. Nyt Natoon liittyminen teettää töitä.
”Meillä on kyllä tästä huoli ja tiedostamme, että henkilöstö on kovilla”, sanoi Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Rami Saari Ruotuväki-lehden haastattelussa.
Porin prikaatin ex-komentaja ei kuitenkaan lämpene liittojen esittämille työaikamuutoksille.
”Nyt ei ole oikea aika muuttaa pelisääntöjä ja pyytää lisää rahaa tai vapaata. En avaisi keskustelua nyt, sillä se voi kääntyä meitä itseämme vastaan”, näkee Saari.
Raumalla hiljattain esiintynyt Erja Lyytinen on Kanadassa yksi viidestä ehdokkaasta B.B. King -bluespalkinnon saajaksi.
Lyytinen on myös Blues In Britain -lehden kansikuvanainen. Hänen piti kiertää marraskuussa Britanniassa, mutta ”taloudellisista syistä” rundi jouduttiin perumaan.
Erjan viime kuussa julkaistu albumi Waiting for the Daylight yllätti monet kitaristi-laulajan seuraajat. Bluesin sijaan se sisältää tanakkaa hard rockia. Tässä biisissä Erja sooloilee Black Sabbathin hengessä.
Raumalaislähtöinen kapellimestari Hannu Lintu aloittaa nelivuotisen kautensa portugalilaisen Gulbenkianin orkesterin ja kuoron ylikapellimestarina syksyllä 2023. Linnun kiinnitys Suomen kansallisoopperan ja -baletin ylikapellimestarina jatkuu kesäkuuhun 2026.
Viime vuonna ilmestyneessä kirjassaan Linnun radalla kapellimestari kertoi, että uuden orkesterin eteen astuminen on aina jännittävä hetki. Siihen pitäisi kiteyttää sanoma: olen kiinnostava!
Hannu Lintu sai Rauman kaupungin Ruorimiehet-palkinnon vuonna 2020. Arkistokuva: Juha Sinisalo
"Kapellimestarin on oltava muusikkona heti hyväksyttävä. Ennen kuin on soitettu ääntäkään, kapellimestari puolestaan aistii, onko hän tervetullut vai ei", Lintu selitti. Nimekkääseen tulijaan suhtaudutaan vähän myönteisemmin kuin uraansa aloittelevaan.
Linnun mukaan monet orkesterimuusikot sanovat näkevänsä kolmessa minuutissa tuleeko periodi uuden kapellimestarin kanssa toimimaan vai ei.
Kovaa touhua.
Palautui mieleen, kun kerran olin niin sanottuna valmentajana pienessä hyväntekeväisyysmatsissa. Toin tullessani pukukoppiin olutkorin ja tokaisin: "Nyt ette voi väittää lehdistölle, ettei koutsilla ollut mitään annettavaa".
Kantavalla aasinsillalla loppuun jokunen rivi tutusta ammattivalmentajasta.
Matti ”Mölli” Keinonen puolestaan pääsi kansikuvamieheksi Kiveen hakatut -kirjasarjaa jatkavaan Urheilun alkuja ja loppuja -teokseen, jonka ovat tuttuun tyyliinsä rustanneet urheilutoimittajat Arto Teronen ja Jouko Vuolle.
Raumalaisille kirja ei Keinosesta uutta paljasta, mutta kiva oli silti viime vuonna kuolleesta lukkolegendasta lukea. Niin kuin tv-ohjelma Katapultista, joka teki Möllistä koko kansan tunteman tähden. ”Ei se Mölliä muuttanut. Ei sen enempää voi pullistella kuin mitä hän jo pullisteli”, vitsailee Veli-Pekka Ketola.
Poika Jussi Keinonen kertoo, että Möllille piti kertoa monta kertaa Lukon suomenmestaruudesta 2021, kun muistisairaus oli edennyt pitkälle. ”Miten ne mahtoivat ilman minua pärjätä”, oli vanha mestari leukaillut.
Vanha pelikaveri Jorma Vehmanen muisteli aikaa, jolloin valmensi Lukon SM-hopealle Keinosen aisaparina. Päävalmentajalla oli Joppen mukaan aina salkku mukana. Kerran se oli unohtunut pukukoppiin. Uteliaat kurkistivat mitä salkusta löytyykään: ei valmennusohjelmia tai taktiikkakuvioita, vaan purjeveneen piirustuksia.
Olen vuosien varrella jututtanut monta tuon Lukon finaalijoukkueen pelaajaa. Useimmat kehuvat Möllin kykyä innostaa ja motivoida porukkaa.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.